Karl Fridolf Stenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Fridolf Stenius (25. tammikuuta 1839 Kontiolahti22. toukokuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen Suomen Pankin johtokunnan jäsen ja valtioneuvos.[1][2]

Steniuksen vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen, varapastori Bengt Mårten Stenius (1798–1846) ja Kristina Elisabet Winter (k. 1864). Hän pääsi ylioppilaaksi 1861 Kuopion kymnaasista ja suoritti Helsingin yliopistossa kameraalitutkinnon 1865.[1][2][3]

Stenius oli Suomen Pankissa kirjanpitäjänä vuodesta 1865 alkaen ja ensimmäisenä kamreerina vuodesta 1876 alkaen järjestäen pankin kirjanpidon. Viimeksi hän oli pankin johtajana ja pankin johtokunnan jäsenenä 1894–1913. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1899. Stenius oli Helsingissä muun muassa suostuntaverolautakunnan puheenjohtajana ja kaupungin tilintarkastajana.[1][2]

Karl Fridolf Stenius oli naimisissa vuodesta 1864 Gustava Sofia Palanderin kanssa.[1] Heidän poikiaan olivat Suomen Pankin Sortavalan konttorin johtaja Walter Fridolf Stenius (1865–1950), hovioikeudenneuvos Einar Stenius (1867–1945), Jalasjärven kunnanlääkäri Erik Stenius (1870–1901) ja maanmittari Torsten Axel Stenius (1874–1961).[4][5][6][7] Karl Fridolf Steniuksen veli oli Käkisalmen pormestari Mårten Theodor Stenius (1833–1893).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]