Karl Fager
Karl Georg Fager (entinen nimi Carl Fager; 3. kesäkuuta 1883 Helsinki – 30. kesäkuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen teatteri- ja elokuvalavastaja.
Fager oli kulissimaalari Arkadia-teatterissa 1900–1902.[1]
Fagerin ura elokuvan parissa alkoi vuonna 1907 Salaviinanpolttajat-elokuvasta, joka oli ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva. Hän toimi siinä sekä lavastajana että järjestäjänä.[1] Fager ohjasi myös vuonna 1923 elokuvan Rautakylän vanha parooni, ja toimi 1920-luvulla sivuosien näyttelijänä muutamissa elokuvissa.
Fager toimi Suomen Kansallisteatterin vakinaisena lavastajana lähes 50 vuotta 1908–1954 ja sen jälkeen vielä vierailijana[1]. Hän perusti vuonna 1919 yhdessä Erkki Karun, Teuvo Puron, Martti Tuukan ja Ilmari Matssonin kanssa Suomen Filmikuvaamo Oy:n. Yhtiön nimeksi tuli vuonna 1921 Suomi-Filmi Oy. Suomi-Filmin päälavastaja hän oli aina kuolemaansa saakka. Hän lavasti noin 90 elokuvaa[1].
Fager sai vuonna 1950 Pro Finlandia -mitalin. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sakari Toiviainen: Fager, Karl (1883–1962) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.10.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.