Karl Edvard Fritjof Bergroth
| Karl Edvard Fritjof Bergroth | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. toukokuuta 1845 Humppila |
| Kuollut | 17. tammikuuta 1920 (74 vuotta) Kauhava |
| Vanhemmat |
|
| Puoliso |
|
| Muut tiedot | |
| Koulutus | pappi |
| Uskonto | kristinusko |
Karl Edvard Fritjof Bergroth (24. toukokuuta 1845 Humppila – 17. tammikuuta 1920 Kauhava) oli suomalainen rovasti. Bergroth valmistui ylioppilaaksi vuonna 1864 Åbo gymnasiumista ja vihittiin papiksi vuonna 1867. Bergroth toimi kirkkoherrana Hammarlandissa vuosina 1876–1887, Elimäellä vuosina 1887–1894 sekä Kauhavalla vuodesta 1894 lähtien aina kuolemaansa. Bergrothille myönnettiin rovastin arvonimi vuonna 1893.[1]
Bergrothia on kuvattu pitkäpartaiseksi ja kunnioitusta herättäväksi esipapiksi, jota on muistettu taitavana maanviljelijänä.[2]
Ura pappina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pappisvihkimyksensä jälkeen Bergroth toimi pappina Kaskisissa, Pirttikylässä ja Närpiössä. Bergroth nimitettiin Oripään kappalaiseksi vuonna 1870 ja Hammarlandin kirkkoherraksi vuonna 1876. Ahvenanmaalta Bergroth valittiin Elimäen kirkkoherraksi vuonna 1887. Kauhavan kirkkoherraksi Bergroth valittiin vuonna 1894. Bergroth piti eri puolilla Kauhavaa Raamattua selittäviä tilaisuuksia.[2]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karl syntyi pappisperheeseen ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1864. Bergrothin vanhemmat olivat kirkkoherra Emil Ferdinand Bergroth ja Margareta Karolina Hällfors. Bergrothin veli oli pappi ja poliitikko Waldemar Bergroth. Bergrothin vaimo oli vuodesta 1868 lähtien tämän serkku Johanna Katarina ja tämän kuoleman jälkeen vuodesta 1909 lähtien Dagmar Schoultz.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pietiläinen, Timo: Kauhavan historia I. Kivikaudesta kaupungiksi tuloon. Kauhava: Kauhavan kaupunki, 1999. ISBN 951-98051-1-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Karl Edvard Fritjof Bergroth. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b Pietiläinen 1999, s. 439