Karin Fincke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karin Fincke (myös Katariina, Catharina) oli 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa elänyt suomalainen aatelisnainen, jota on joskus kutsuttu ”historialliseksi kirjailijaksi”, sillä erästä aikalaiskuvausta Sigismundin ja Kaarlen valtataistelun loppuvaiheen tapahtumista Suomessa pidetään hänen laatimanaan.[1][2]

Karin Fincken vanhemmat olivat Fincke-sukuun kuulunut Hämeen linnan päällikkö Sten Fincke ja Brita Pietarintytär Fleming. Hänen puolisonsa oli tunnettu sotilas Ivar Arvidinpoika Tavast. Fincken puoliso, isä ja appi joutuivat kaikki Kaarle-herttuan teloittamiksi pysyteltyään uskollisina kuningas Sigismundille: Ivar ja Arvid Tavast mestattiin Viipurissa syyskuussa 1599 ja Sten Fincke Turun verilöylyssä marraskuussa 1599. Fincke menetti tällöin sekä isänsä että miehensä tilukset, mutta hänen äitinsä perintömaat palautettiin hänelle vuonna 1601. Hänen ainoa poikansa oli Sten Iivarinpoika Tavast.[2][1]

Ruotsin valtionarkistossa Tukholmassa säilytetään Välb. Fru Karin Finckes relation om hertig Carls resa till Finland -nimistä muutaman sivun mittaista ruotsinkielistä käsikirjoitusta, joka kuvaa Kaarle-herttuan vuoden 1599 sotaretkeä Suomeen sekä Turun ja Viipurin verilöylyjä.[2][1] Fincke lienee sanellut kuvauksen, jonka joku muu on kirjoittanut muistiin. Se on julkaistu vuonna 1905 Historiska Handlingar -julkaisusarjassa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]