Karhukamera
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Karhukamera on vuonna 2005 Porissa aloitettu sekvenssi- eli time lapse -kuvausprojekti. Projektin alkuperäisenä tarkoituksena oli luoda ja kehittää uudenlainen, sekvenssikuvaukseen perustuva havaintojärjestelmä. Alkuaikana muun muassa Ursa ja tähtitieteen harrastajain yhdistys Porin Karhunvartijat olivat mukana hankkeessa. Mukana oli myös useita vapaaehtoisia yksityishenkilöitä ja alan harrastajia. Vuoden 2015 loppuun mennessä projektin tiimoilta oli kertynyt jo yli kahdeksan miljoonaa kuvaa.
Kuvamateriaalista on mahdollista havainnoida esimerkiksi säätilan reaaliaikaista kehitystä Porissa, havaita erilaisia luonnonilmiöitä kuten haloja ja sateenkaaria sekä tarkkailla taivaankappaleiden liikkeitä. Lisäksi kuvista on mahdollista havaita myös revontulia, tulipalloja ja satelliitteja. Tähtiharrastuksen lisäksi sekvenssikuvausta voidaan soveltaa esimerkiksi luonnon havainnointiin, kuten lintujen tarkkailuun.
Alkuperäinen kokoonpano (2005 – 2015)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Projektiin kuului yhteensä neljä kameraa; kameroista kaksi oli liikuteltavia ja kaksi oli asennettu kiinteästi Porin Karhunvartijoiden Ulvilan tähtitornin katolle. Tähtitornin katolle sijoitetut kamerat kuvasivat Porin ja Ulvilan taajamien suuntaan. Kamerat ottivat kuvan kerran minuutissa, ja ne olivat nähtävissä reaaliaikaisesti projektin kotisivuilla. Kuvista tehtiin myös videokoosteita (timelapse-video), jotka olivat katsottavissa myös Karhukameran internet-sivuilla. Videokoosteita tehtiin yhden vuorokauden, kuukauden ja lopulta vuoden aikana kertyneistä kuvista. Lisäksi kaikkiin Ulvilan tähtitornin kameroiden ottamiin kuviin liitettiin uusimmat säähavainnot Porin lentoasemalta.
Karhukameran liikuteltavia kuvausyksiköitä käytettiin merijään tutkimukseen Merentutkimuslaitoksen tutkimusprojekteissa. Ensimmäisen kerran Karhukamera oli arktisella alueella TARA-kuunarin mukana Pohjoisella jäämerellä huhtikuusta heinäkuuhun 2007 ja toisen kerran Norjan Polaari-instituutin tutkimusalus r/v Lancella Framinsalmessa syyskuussa 2007.
Karhukamera 2.0 (2020 –)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viiden vuoden tauon jälkeen Karhukamera-projekti heräsi talviuniltaan. Toimintaperiaate on käytännössä sama, mutta laitteet ovat nykyaikaisempia. Uudempi laitteiston kokoonpano koostui aluksi yhdestä lähes koko taivaankantta kuvaavasta kamerasta. Vuoden 2021 alussa mukaan liitettiin Porin keskustan suuntaan kuvaava videovalvontakamera (cam2), jonka toiminta keskeytyi lopulta laiterikkoon lokakuussa 2022.
Tapaninpäivänä 2021 (cam3/revontulikamera) sai alkunsa, kun vanha käyttämättömäksi jäänyt kamera otettiin jälleen hyötykäyttöön. Sen ympärille luotiin oma itsenäinesti toimiva Linux-pohjainen ohjemisto, joka mahdollistaa tarkemmat havainnot revontuli-ilmiöiden osalta, kuin koko taivaankantta kuvaava kamera.
Vuoden 2022 syyskuun jälkeen projektiin lisättiin 6 uutta videovalvontakameraa, joiden avulla on mahdollista tallentaa taukoamatta ympäri vuorokauden tapahtuvia taivaanilmiöitä.
Vuonna 2023 kameroita on päivitetty uudempiin. Marraskuussa 2023 projektiin lisättiin myös zeniitti-valvontakamera, joka tarkoituksena on kuvata taukoamatta taivaan ylintä kohtaa.
Kameroiden ottamat uusimmat kuvat ovat nähtävillä Karhukameran kotisivulla .