Kangaskynsisammal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kangaskynsisammal
Kangaskynsisammalta
Kangaskynsisammalta
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Lehtisammalet Bryophyta
Luokka: Aitosammalet Bryopsida
Lahko: Kynsisammalet Dicraneles
Heimo: Kynsisammalet Dicranaceae
Suku: Kynsisammalet Dicranum
Laji: polysetum
Kaksiosainen nimi

Dicranum polysetum
Sw.[1][2]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kangaskynsisammal Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kangaskynsisammal Commonsissa

Kangaskynsisammal (Dicranum polysetum) on pystykasvuinen ja tanakka sammallaji. Kangaskynsisammal kuuluu Dicranaceae -heimoon ja kynsisammalten sukuun.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaskynsisammalta
Kangaskynsisammalta mikroskooppisesti katsottuna

Kangaskynsisammal kasvaa noin 4–15 senttimetriä korkeaksi. Vaalea tai ruskehtava juurtumahapsisto peittää varren ylös asti. Lehdet ovat kellan- tai vaaleanvihreät, suorat ja harittavat. Ne kasvavat noin 7–10 mm pitkiksi ja suoriksi, eivät kynsimäisiksi, kuten monilla muilla kynsisammalilla on tapana kasvaa. Lehdissä on vankka keskisuoni ja ne ovat etenkin kuivina voimakkaasti poikittaisryppyiset.

Mikroskooppiset tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaskynsisammalen lehtisolut ovat sileät. Sillä on kaksinkertaiset tyvinurkkasolut, jotka eivät ulotu keskisuoneen. Solut pitkulaiset lehden keskiosassa, lehden kärkiosassa solut ovat taas lyhyemmät ja mutkalaitaiset.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaskynsisammalta kasvaa koko Suomessa, mutta pohjoisessa niukemmin. Maailmalla sitä kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaskynsisammalta kasvaa tuoreissa ja kuivissa kangasmetsissä ja korvissa humuksella, hiekkamaalla, lahoilla puilla, kivillä ja kallioilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.): Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1153-4 (PDF), painetussa muodossa ISBN 952-11-1152-6 (nid.). Teoksen verkkoversio.
  2. Ulvinen, T. ja Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]