Kanadanvuokko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanadanvuokko
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Isovuokot Anemonidium
Laji: canadense
Kaksiosainen nimi

Anemonidium canadense
(L.) Á. Löve & D. Löve

Synonyymit
Katso myös

  Kanadanvuokko Wikispeciesissä
  Kanadanvuokko Commonsissa

Kanadanvuokko eli kanadanisovuokko[1] (Anemonidium canadense, syn. Anemone canadensis)[2] on suurikokoinen, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva leinikkikasvi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadanvuokkokasvusto.

Monivuotinen kanadanvuokko kasvaa 30–70 cm pitkäksi. Varsi on pysty, yläosastaan haarainen ja tiheäkarvainen. Juurakko on vankka. Pitkäruotisia aluslehtiä on tavallisesti kaksi kappaletta. Lehden lapa on munuaismainen, 3–5-jakoinen, liuskat 2–3-halkoisia, hampaisia ja suippoja. Ruodittomat varsilehdet ovat vastakkain tai kolmen kiehkurana. Varsilehdet ovat aluslehtiä pienempiä. Kukat ovat yksittäin varren tai haarojen päissä. Kukkaperä on pituudeltaan jopa 12 cm pitkä. Kukat ovat 2–4 cm leveitä. Kehä on teriömäinen, valkoisia kehälehtiä viisi kappaletta. Suomessa kanadanvuokko kukkii kesä-elokuussa. Hedelmistössä on karvaisia, 8 mm pitkiä otakärkisiä pähkylöitä. Kanadanvuokko on myrkyllinen kasvi.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadanvuokko on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Laji on levinnyt Eurooppaan villiintyneenä koristekasvina. Suomessa kanadanvuokko on harvinainen viljelyjäänne, jota voi tavata eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea Oulun korkeudelle saakka.[4][5]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villiintynyttä kanadanvuokkoa voi tavata puistoissa, pientareilla ja teidenvarsilla.[6]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadanvuokkoa kasvatetaan Euroopassa koristekasvina.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
  2. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Hakusana Anemonidium. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 29.12.2011.
  3. Retkeilykasvio 1998, s. 71, 74.
  4. a b Retkeilykasvio 1998, s. 74.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Kanadanvuokon levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 4.11.2011.
  6. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 173.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]