Kanadan geologia
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Maanjäristykset ja hydrogeologia puuttuvat kokonaan, muut osiot suppeita. |
Kanadan geologia käsittää Kanadan kallioperään, maaperään ja niihin kätkeytyviin luonnonvaroihin liittyviä seikkoja.
Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atlanttia lähimmillä alueilla on vanhojen ja pois kuluneiden vuorien juuria ja tällä alueella kallioperä on varsin vanhaa. Kaikkein vanhinta kallioperää on Kanadan kilven (ts. Laurentian Kilven) alueella, johon kuuluu noin puolet Kanadan maapinta-alasta. Tällä alueella on enimmäkseen loivaa maastoa, mistä eroavat Quebecin ja Labradorin alueella sijaitsevat vuoristot.[1] Kanadan kilpi ulottuu Yhdysvaltain rajaseudulla sijaitsevien Isojenjärvien alueelta Pohjoiselle jäämerelle. Alueella on maailman laajin prekambriselta ajalta peräisin olevien kivilajien esiintymä. Kivilajit ovat kiteytyneet aikojen kuluessa, mihin ovat vaikuttaneet maan nousemiset ja romahtamiset, vuorijonojen poimuttumiset ja eroosio. Kilven alueella on entisten vuorten jäänteitä, joiden alueella on mäkimaastoa. Viimeisimmän jääkauden aikana mannerjäätikkö muokkasi alueen maaperää merkittävästi.[2] Osittain Yhdysvaltain puolella sijaitsevat Kalliovuoret ulottuvat Kanadan Brittiläiseen Kolumbiaan. Tämä vuoristo alkoi muodostua 60 miljoonaa vuotta sitten, ja se on kaikkiaan noin 4 800 kilometrin pituinen. Kanadan alueella sijaitsevilla Kalliovuorilla on monin paikoin jäätiköitä. Vuorten huippujen väleissä on usein U:n muotoisia, jäätiköiden muodostamia laaksoja. Vuoret ovat jyrkkäpiirteisiä. Kanadan alueella sijaitsevien Kalliovuorten huipuista ovat korkeimpia 3 747 metriä korkea Mount Columbia ja 3 964 metriä korkea Mount Robson.[3]
Maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanadan maannostyyppeihin FAO:n luokittelun mukaan kuuluvat maan pohjoisosassa regosolit, litosolit, podsolit ja cambisolit, tasangoilla histosolit, maan keskiosassa luvisolit, eteläosassa mustamulta ja kastanotseemit.[4]
Kanadalla on myös oma maannosluokittelunsa.[5]
Kaivannaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanada tuottaa öljyä, maakaasua ja kultaa.[6]
Vuonna 2016 arvioitiin, että Kanadan maaöljyvarat ovat maailman kolmanneksi suurimmat, Venezuelan ja Saudi-Arabian jälkeen.[7]
Kanadassa on 127 kultakaivosta, joista suurimmat ovat Canadian Malartic Quebecissä, Detour Lake Ontariossa ja Meadowbank Nunavutissa.[8] Vuonna 2022 Kanada oli maailman neljänneksi suurin kullan tuottaja, ja se tuotti noin 220 tonnia kultaa.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ray Hudson: Geographica, maailmankartasto, maanosat, maat, kansat, s. 380. Suomentanut Jorma Hannula, Outi Kaskinen, Janne Kostamo, Mikko Lantz, Olli Ruth, Heikki Seppä, Mika Tammilehto, Allan Tiitta, Matti Tikkanen, Sanna Vaalgamaa. H.F.Ullmann, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0.
- ↑ Canadian Shield Britannica. Viitattu 13.8.2023.
- ↑ Kalliovuoret Tiedonportailla.fi. Viitattu 13.8.2023. tarvitaan parempi lähde
- ↑ ”Distribution of major soils”, Soils of North America, s. 41–60. Teoksessa Soil map of the world. , 1975. ISBN 92-3-101126-X. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.10.2023).
- ↑ Soil Classification Canadian Encyclopedia. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Canada: Economy CIA Worlld Factbook. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Oil Reserves by Country Worldometers. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ The five largest gold mines in operation in Canada Global Data. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Mineral Commodity Summaries 2023 (PDF) (s. 81) U.S. Geological Survey. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)