Kalvaskallioinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalvaskallioinen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophytina
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Kallioiset Erigeron
Laji: acris
Alalaji: decoloratus
Kolmiosainen nimi

Erigeron acris subsp. decoloratus
(H.Lindb.) Hiitonen

Kalvaskallioinen (Erigeron acris subsp. decoloratus) on yksi karvaskallioisen (Erigeron acris) alalajeista. Kalvaskallioisen erottavia tuntomerkkejä ovat varren ja lehtien harvakarvaisuus, varren, kehtosuomujen ja laitakukkien kielen väri sekä kukkamykeröiden määrä. Ulkonäöltään se muistuttaa lähitaksoneista eniten silokallioista eli idänkallioista (E. acris subsp. brachycephalus).[1]

Kalvaskallioinen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalvaskallioinen kasvaa Suomessa harvinaisena Koillismaalla Kuusamon seudulla. Sen kasvupaikkoja ovat kalliot ja kedot.[1] Uhanalaisuudeltaan se on vaarantunut laji, jonka uhkatekijöiksi arvellaan avoimen elinympäristön muuttuminen ja keräily.[2] Alalaji kuuluu myös Suomen vastuulajeihin kansainvälisesti.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  2. Kalvaskallioinen – Erigeron acris subsp. decoloratus Punaisen kirjan verkkopalvelu. Viitattu 29.8.2021.
  3. Suomen Luonto: Vastuulajit kaipaavat huomiota.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]