Kalsiumsulfidi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalsiumsulfidi
Calcium-sulfide-3D-ionic.png
Tunnisteet
CAS-numero 20548-54-3
Ominaisuudet
Molekyylikaava CaS
Moolimassa 72,15
Ulkomuoto Valkoinen tai harmahtava kiteinen aine[1]
Sulamispiste 2 528 °C[2]
Tiheys 2,8 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen Regoi veden kanssa

Kalsiumsulfidi (CaS) on kalsium- ja sulfidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää loisteaineiden ja voiteluaineiden valmistukseen sekä tekstiiliteollisuudessa.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhtaana kalsiumsulfidi on valkoista, mutta epäpuhtauksien vuoksi se on usein harmahtavaa tai kellertävää. Alkeiskopiltaan yhdiste on kuutiollinen ja rakenne muistuttaa natriumkloridin kiderakennetta. Yhdiste liukenee vähäisessä määrin veteen ja reagoi veden kanssa muodostaen vetysulfidia. Myös hapot reagoivat kalsiumsulfidin kanssa muodostaen vetysulfidia. Kuumennettaessa kalsiumsulfidia kuumassa ilmassa se hapettuu kalsiumsulfaatiksi.[1][2][3][4]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalsiumsulfidia muodostuu kuumennettaessa kalsiumin ja rikin seosta, mutta yleensä sitä valmistetaan pelkistämällä kalsiumsulfaattia hiilellä. Aikaisemmin kalsiumsulfidia saatiin myös sivutuotteena valmistettaessa natriumkarbonaattia niin kutsutulla Le Blanc-prosessilla.[1][2][3][4]

CaSO4 + 2 C → CaS + 2 CO2

Kalsiumsulfidia voidaan käyttää tekstiiliteollisuudessa poistettaessa karvanpoistoaineena nahkojenkäsittelyssä. Doupattaessa kalsiumsulfidia harvinaisilla maametalleilla saadaan loisteaineita, joita voidaan käyttää muun muassa LED:ien valmistukseen. Ainetta lisätään myös voiteluaineisiin.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 283-284. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. a b c d Richard C. Ropp: Encyclopedia of the Alkaline Earth Compounds, s. 138-140. Newnes, 2012. ISBN 9780444595539. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.2.2018). (englanniksi)
  3. a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 165. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  4. a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1071. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.2.2018). (englanniksi)