Kalliokylän työväentalo
| Kalliokylän työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Kalliokylä, Kiuruvesi |
| Valmistumisvuosi | ?, 1954 |
| Suunnittelija | Antti Juntunen |
| Rakennuttaja | Kalliokylän Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi / runkorakenne |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 250 neliömetriä |
 |
|
Kalliokylän työväentalo oli Kiuruveden kaupungin Kalliokylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalliokylän työväenyhdistys perustettiin yhden lähteen mukaan nimellä Kalliokylän Työväen ja Pienviljelijöiden Yhdistys.[1] Perustamisajankohta ei ole tiedossa, mutta yhdistys on ollut olemassa viimeistään loppuvuonna 1913, jolloin se ilmoitti lehdessä pitävänsä iltamat. Omaa taloa ei ilmeisesti vielä tuolloin ollut käytössä.[2] Marraskuussa 1922 yhdistys ilmoitti järjestävänsä "vapaaviikko-iltamia" omalla talollaan; tämä on ensimmäinen maininta talosta.[3]
Elokuussa 1930 Savon Sanomissa ilmoitettiin Kalliokylän Työväen ja Pienviljelijöiden Yhdistyksen talon sulkemisesta väliaikaisesti kommunistilakien nojalla.[4] Jo kymmenen päivää ennen sulkemisuutista kyseisen yhdistyksen kerrottiin kuitenkin lakkauttaneen itsensä ja luovuttaneen talonsa ja omaisuutensa Kalliokylään samana vuonna perustetulle sosialidemokraattiselle yhdistykselle. Työväen ja Pienviljelijöiden Yhdistys oli luultavasti alun perin ollut sosialidemokraattinen, mutta liittynyt vuonna 1920 perustettuun Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, sillä uutisessa mainittiin talon olleen alun perin sosialidemokraattien omistuksessa. Samassa lehdessä julkaistiin uutinen uuden sosialidemokraattisen yhdistyksen perustamisesta.[5]
Ilmeisesti talo omistajanvaihdoksesta huolimatta suljettiin pysyvämmin, sillä vuonna 1932 maaherra hylkäsi Voimistelu- ja urheiluseura Kallion anomuksen talon avaamisesta.[6] Vuonna 1933 jokin taho järjesti talolla iltamat, mutta ei ole tiedossa, oliko talo silloin työväenyhdistyksen vai jonkin muun yhdistyksen hallussa.[7] Yhden lähteen mukaan talo oli siirtynyt jossain vaiheessa 1930-luvun alussa omistajayhdistyksen lahjoituksen kautta Voimistelu- ja urheiluseura Kalliolle, jonka lakkauttamisen jälkeen talo myytiin Kiuruveden Työväen Osuuskaupalle 17.11.1934.[8] Ei ole tiedossa, mitä tälle talolle sittemmin tapahtui.
Ilmeisesti yhdistys sai jatkaa toimintaansa sotien jälkeen, sillä sen toinen talo valmistui vuonna 1954. Talon suunnitteli Antti Juntunen.[1] Yhdistys oli liittynyt sotien jälkeen SKDL:n.[9]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1954 talo oli runkorakenteinen lautatalo, jossa oli huopakatto. Sisäkatto ja sisäseinät oli vuorattu kovalevyillä. Talon pinta-ala oli 250 neliömetriä, johon kuului juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen/vaatehuone sekä yhden huoneen asunto. Talo oli puulämmitteinen, mutta siinä oli sähköt. Sisä-WC:tä ei ainakaan vuonna 1988 ollut, ja tuolloin mainittiin korjausten olevan muutenkin ajankohtaisia. Kyseisenä ajankohtana talo oli edelleen yhdistyksen käytössä.[1] Talon myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Salmetar digi.kansalliskirjasto.fi. 18.12.1913, no 144. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Savon Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 2.11.1922, no 83. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Savon Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 26.8.1930, no 95. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Vapaus digi.kansalliskirjasto.fi. 16.8.1930, no 94. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Pohjois-Savo digi.kansalliskirjasto.fi. 21.1.1932, no 7. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Pohjois-Savo digi.kansalliskirjasto.fi. 31.8.1933, no 99. Viitattu 28.9.2022.
- ↑ Ruuskanen, Esa: Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2609-5.
- ↑ Vapaa Sana digi.kansalliskirjasto.fi. 22.9.1952, no 256. Viitattu 28.9.2022.