Kalkalahti
| Kalkalahti Калгалакша, Kalgalakša |
|
|---|---|
  Kalkalahti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Kemin piiri |
| Kunta | Kuusema |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2013) | 45 |
Kalkalahti[1] (ven. Калгала́кша, Kalgalakša) on kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Kuuseman kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Vienanmereen laskevan Kalkajoen suussa 50 kilometriä Kuusemasta linnuntietä pohjoiseen. Kylässä on 45 asukasta (vuonna 2013)[2].
Kalkalahti on vanha pomorilaiskylä[3]. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se kuului kyläkuntana Ponkaman volostiin. Vuonna 1905 Kalkalahdessa oli 66 taloa, kyytiasema, kirkko, koulu ja 476 asukasta.[4]
Neuvostoaikana perustettiin Kemin piiriin kuulunut Kalkalahden kyläneuvosto. Vuonna 1933 Kalkalahdessa ja sen vieressä sijaitsevassa Konostrovin kylänosassa oli 312 asukasta, joista lähes kaikki olivat venäläisiä.[5] Kalkalahden, Kriitinän ja Kuuseman kylähallintoalueet yhdistettiin 2000-luvun alun kunnallishallintouudistuksessa Kuuseman maalaiskunnaksi.
Kylästä on tieyhteys Jenkijärvelle[6]. Sen palveluihin kuuluvat lääkintäasema ja kauppa[7].
Kalkalahdella on historiallisen asutuksen status. Sen rakennusmuistomerkkeihin kuuluu joukko vanhoja asuintaloja ja aittoja.[8] Kylän itäpuolella on hautausmaa erikoisine hautamuistomerkkeineen[9].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Generalnyi plan Kuzemskogo selskogo poselenija: Materialy po obosnovaniju. Tom IV: Pojasnitelnaja zapiska 2013. Sankt-Peterburg: GeoInformProjekt. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 14.8.2015. (venäjäksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 87. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.8.2015).
- ↑ Tšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov Respubliki Karelija po sostojaniju na 1 janvarja 2013 goda webcitation.org. Viitattu 14.8.2015. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 101.
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 186–187. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 17. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ Generalnyi plan, s. 53.
- ↑ Generalnyi plan, s. 40.
- ↑ Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 14.8.2015. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 28.