Kaksisuuntainen lataus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaksisuuntainen lataus, eli V2G (Vehicle to Grid) tai V2H (Vehicle to Home), on tekniikka, jonka avulla sähköautoja voidaan ladata sähköverkosta, minkä lisäksi niistä voidaan myös palauttaa energiaa verkkoon.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

V2G-tekniikka on kehitetty Yhdysvalloissa Delawaren yliopistossa. Teknologia esiteltiin yleisölle vuonna 2010.[2]

Vuonna 2017 Helenin, Virta Globalin ja Nissanin yhteisessä projektissa luotiin Euroopan ensimmäinen julkiseen käyttöön tarkoitettu V2G-latausasema.[3] [4]

V2G-latausta testattiin Kiinan Shanghaissa vuonna 2020.[1] Teknologia otettiin käyttöön Japanissa, jossa osa sähkösopimuksista mahdollisti verkon ylläpitäjille oikeuden käyttää sähköautojen virtaa esimerkiksi vuorokaudenaikoina, jolloin sähköä kulutetaan erityisen paljon tai maanjäristysten aikaan varaverkkona.[5]

Vuonna 2022 kaksisuuntaiselle lataukselle tehtiin eurooppalainen standardi.[1] Nissan, energiayhtiö OVO ja ohjelmistoyhtiö Kaluza testasivat V2G-teknologiaa vuonna 2022 Isossa-Britanniassa 330 latauspisteen ja 300 sähköautoilijan avulla. Testiryhmä säästi vuoden kestäneessä kokeilussa keskimäärin 475 euroa. He saivat itse määritellä sähkönsyötölleen alarajan, esimerkiksi 30 prosenttia. Saksassa Volkswagen teki tekniikasta kolmen kuukauden testin. Testaajista 80 prosenttia halusi jatkaa tekniikan hyödyntämistä.[1]

Latauksessa tarvitaan älykkäitä, reaaliaikaista dataa käyttäviä laitteita, jotka tietävät, milloin verkkoon tarvitaan lisää sähköä. Älykkäitä latauslaitteita voidaan järjestää julkisiin latauspisteisiin, koteihin ja yrityksiin. Vuonna 2023 kaksisuuntainen lataustolppa maksoi noin 3-4 kertaa enemmän kuin tavallinen tolppa.[1]

Toimintatapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikan avulla voidaan tasata verkon kuormitusta, eli autoja ladataan silloin, kun sähkö on halpaa, ja niistä otetaan verkkoon sähköä korvausta vastaa silloin, kun sähkön hinta on korkea. Autoista voidaan ottaa virtaa alkuillasta ja ladata niiden akkuja aamuyöllä.[1] Vuonna 1997 Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan autot ovat paikallaan 90 prosenttia ajasta. Suomessa autoilla ajetaan keskimäärin 40 kilometriä päivässä.[1] Alan toimijat arvioivat, että V2G-valmiudesta voi tulla sähköautoihin pakollinen vaatimus.[1]

Sähköautoihin voidaan varastoida myös talon katoilla aurinkopaneeleissa tuotettua virtaa.[6]

Vuonna 2022 V2G-teknologiaa hyödynnettiin Nissanin, Mitsubishin ja Volkswagenin autoissa.[7][1] Volvo toi ominaisuuden ensimmääisenä lippulaivamaasturiinsa EX90.[6]

Hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiayhtiöt hyötyvät V2G-teknologiasta siten, että erillisiä energiavarastoja tarvitaan vähemmän. Tutkijoiden mukaan Britanniassa voitaisiin säästää vuosittain neljä miljardia euroa, jos sähköautoja käytettäisiin energian varastointiin. MIT:n tutkijaryhmän mukaan Uudessa Englannissa säästettäisiin 700 miljoonaa dollaria, jos alueen henkilöautoista 14 prosenttia käyttäisi V2G-teknologiaa.[1]

Termejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

V2G-tekniikkaa lähellä ovat:

  • V2H (Vehicle-to-home)[5]- tai V2B (Vehicle-to-building)[8]-tekniikka, jossa sähköä käytetään kodeissa tai muissa rakennuksissa. Näin saatua virtaa voitaisiin hyödyntää myös kotien varavoimalana sähkökatkosten aikana.[7][1]
  • V2L eli Vehicle-to-load-tekniikka tarkoittaa virran ulosottoa. V2L-teknologiaa hyödyntävään autoon voidaan hyödyntää verkkovirtaa käyttäviä laitteita, eli sillä voisi lämmittää vaikka telttasaunaa[1] [6] tai toista sähköautoa.[9]
  • V2X-tekniikka, jossa sähköauton virtaa voidaan siirtää verkon lisäksi "mihin vain". [1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]