Kaisa Korpijaakko-Labba
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kaisa Korpijaakko-Labba (s. 1954[1]) on oikeustieteen tohtori[2] ja suomalainen oikeushistorioitsija. Hän on Lapin yliopistossa oikeushistorian dosentti[3].
Korpijaakko-Labba väitteli 1989 Lapin yliopistossa aiheesta saamelaistan omistusoikeudet maahan ja veteen 1500-luvulta vuoteen 1740. Hän osoittaa siinä, että saamelaisia kohdeltiin omistajina tuohon aikaan saamelaiskylinä tai yksittäisinä henkilöinä ainakin Ruotsi-Suomessa. Heidän luonnonvarojen jakamisen ja käytön muodot voidaan nähdä ilmauksena vallalla olevasta käsityksestä kollektiivisesta omaisuudesta näiden muotojen pohjalla, ja voidaan pitää todennäköisenä että tuona aikana oli olemassa myös yksityisomistuoikeus.[4]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaisa Korpijaakko-Labba: Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa : oikeushistoriallinen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoloista ja -oikeuksista ennen 1700-luvun puoliväliä sarjassa Lapin korkeakoulun oikeustieteellisiä julkaisuja nr 3, Helsingfors 1989, ISBN 951-640-440-5
- Kaisa Korpijaakko-Labba: Om samernas rättsliga ställning i Sverige-Finland : en rättshistorisk utredning av markanvändningsförhållanden och -rättigheter i Västerbottens lappmark före mitten av 1700-talet , Juristförbundets förlag, Helsingfors 1994, ISBN 951-640-728-5
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ny forskning om samisk äganderätt på oddasat.se 2002, läst 2012-03-13
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hakutuloksessa haulla Korpijaakko, Kaisa[vanhentunut linkki]
- ↑ OTT Kaisa Korpijaakko-Labba oikoo tutkijan virheellisiä väitteitä. Suoma Sami Nuorat. (Arkistoitu – Internet Archive) 14.9.2015. Viitattu 17.2.2017
- ↑ Korpijaakko-Labba: Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny asiakirjoissa missään. Yle, uutiset 12.2.2014. Viitattu 17.2.2017
- ↑ Kapitel V. Lappekodisillen av 1751 och dens betydning idag i NOU 1997:5 Urfolks landrettigheter etter folkerett og udenlandsk rett, på Justis- og Beredskapsdepartementets webbplats
| ||||||||||||||
