Kah’ovkan padon tuhoutuminen
| Kah’ovkan padon tuhoutuminen | |
|---|---|
 Padon tuhoutumisesta johtunut tulvan tuhoja Hersonissa. |
|
|
|
| Paikka | Kah’ovkan vesivoimalaitos, Nova Kah’ovka, Hersonin alue, Ukraina |
| Ajankohta |
6. kesäkuuta 2023 2.50 (UTC+3) |
| Iskutyyppi | Padon tuhoaminen |
| Kuolleita | 52 (18. kesäkuuta 2023 mennessä)[1] |
| Epäilty/epäillyt |
 Ukraina (Venäjän mukaan, Ukraina kiistänyt) |
6. kesäkuuta 2023 Kah’ovkan pato Ukrainassa tuhoutui aiheuttaen laajoja tulvia. Pato sijaitsi Dneprjoessa Hersonin alueella. Venäjän asevoimat oli ottanut padon hallintaansa helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen alkuaikoina ja hallitsi patoa sen tuhoutumishetkellä. Venäjän ja Ukrainan viranomaiset syyttivät toisiaan tuhosta.[2]
Kah’ovkan tekojärven vedenpinnat olivat nousseet kuukausia ja olivat kaikkien aikojen korkeimmillaan, kun pato hajosi.[3]
Pato oli vahingoittunut sekä Venäjän että Ukrainan sotatoimien seurauksena ja siinä oli vuotoja. Niinpä on väitetty, että näiden vaurioiden, pehmeän maaperän, huonon suunnittelun ja heikkolaatuisen valutyön yhteisvaikutuksesta pato olisi saattanut murtua itsekseen. The New York Timesin keräämä aineisto ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin toiseen suuntaan. Pato oli nykyaikainen ja suunniteltu erittäin kestäväksi. Sen murtuminen johtui todennäköisimmin räjähteistä, jotka oli sijoitettu syvällä padon sisällä sijainneeseen huoltokäytävään. Kuudennen päivän aamulla lähiseudun asukkaat kuulivat räjähdyksen ääniä. Romanian ja Ukrainan puolella seismiset mittarit havaitsivat räjähdykseen viittaavaa värähtelyä ensin kello 2:35 ja sitten kello 2:54 Ukrainan aikaa. Hieman ennen padon romahdusta satelliittikuvissa näkyy räjähdyksen aiheuttama infrapunajälki. Yhdysvallat on sulkenut pois ohjuksen tai ammuksen mahdollisuuden ja uskoo, että pato räjäytettiin.[4]
Ukrainan mukaan 17.6. mennessä 16 ihmisen on vahvistettu kuolleen tulvissa ja 31 ihmisen olevan kadoksissa. Lisäksi tuhansia ihmisiä on jouduttu evakuoimaan ja miljoonaa ihmistä uhkaa vesipula. Venäjän mukaan sen hallussa olevilla alueilla on kuollut tulvissa 29 ihmistä.[5]
Tuhansia asukkaita evakuoitiin alavirtaan[6][7], kun tulvat upottivat useita kyliä Ukrainan ja Venäjän hallitsemilla alueilla. Veden menetys Kah’ovkan tekoaltaassa uhkaa Venäjän miehittämän Krimin ja Venäjän hallussa olevan Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen vesihuoltoa.[8]
Pato oli elintärkeä kasteluveden lähde maanviljelysalueille ja sen tuhoutuminen vaikuttaa miljoonien ihmisten ruoantuotantoon.[9]
Patoja, ja muita vastaavia "vaarallisia voimia pidätteleviä rakennelmia", vastaan hyökkääminen on kielletty Geneven sopimuksissa myös niissä tapauksissa, joissa ne ovat asevoimien käytössä. Ukrainan valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut tutkivansa tapausta sotarikoksena ja ympäristörikoksena.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Reuters: Russia rejects U.N. help as death toll from breached dam rises Reuters. 19.6.2023. Viitattu 31.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Kahovkan padon murtuminen vaikuttaa molempiin osapuoliin Hersonin alueella, sanoo asiantuntija Yle Uutiset. 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ Hajosiko Kah’ovkan pato vahingossa? Satelliittikuvat näyttävät vaurioita päiviä ennen sortumista Iltalehti. 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ James Glanz, Marc Santora, Pablo Robles, Haley Willis, Lauren Leatherby, Christoph Koettl, Dmitriy Khavin: An Inside Job The New York Times. 16.6.2023. Viitattu 18.6.2023. (englanniksi)
- ↑ The New York Timesin mukaan Venäjä räjäytti Kahovkan padon Yle Uutiset. 17.6.2023. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Ukraina evakuoi 17 000 ihmistä Kahovkan padon tulva-alueelta – tämä kaikki tiedetään nyt Yle Uutiset. 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ Koonti Kahovkan patotuhosta | Tuhansia evakuoitu, Ukraina syyttää Venäjää sotarikoksesta – Tämä patotuhosta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ Venäjän hyökkäys | Kahovkan padosta tulviva vesi voi vaikuttaa suoraan sodan kulkuun Ukrainassa – Yksi asia yllätti asiantuntijan: ”Kyse massiivisesta sotarikoksesta” Aamulehti. 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ James Glanz, Marc Santora, Pablo Robles, Haley Willis, Lauren Leatherby, Christoph Koettl, Dmitriy Khavin: An Inside Job The New York Times. 16.6.2023. Viitattu 18.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Explainer: Ukraine dam: When do attacks on civilian installations amount to war crimes? Reuters. 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023. (englanniksi)