Kah’ovkan padon tuhoutuminen

Kah’ovkan padon tuhoutuminen
Padon tuhoutumisesta johtuneen tulvan tuhoja Hersonissa.
Paikka	Kah’ovkan vesivoimalaitos, Nova Kah’ovka, Hersonin alue, Ukraina
Ajankohta	6. kesäkuuta 2023 klo 2.00 ja 2.54 välillä (UTC+3)
Iskutyyppi	Padon tuhoaminen
Kuolleita	59 Venäjän viranomaisten mukaan 200-300 Oleškyssa paikallisten terveydenhuollon työntekijöiden mukaan
Epäilty/epäillyt	Venäjä (Ukrainan mukaan, Venäjä kiistänyt) Ukraina (Venäjän mukaan, Ukraina kiistänyt)
Infobox OK

Kah’ovkan padon tuhoutuminen tapahtui 6. kesäkuuta 2023 aamuyöllä Ukrainan Hersonin alueella sijaitsevassa Kah’ovkan vesivoimalaitoksessa. Pato, joka sijaitsi Dnepr-joella, romahti aiheuttaen laajoja tulvia ja ekologista haittaa. Venäjän asevoimat oli ottanut padon hallintaansa helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen alkuaikoina ja hallitsi patoa sen tuhoutumishetkellä. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että Venäjän joukot räjäyttivät todennäköisesti osan padosta estääkseen ukrainalaisten vastahyökkäyksen.

Pato oli noin 30 metriä korkea ja 3,2 kilometriä pitkä; padon murtunut osa oli noin 85 metriä pitkä. Kaksi päivää padon tuhoutumisen jälkeen Hersonin alueen tulvataso oli paikallisten viranomaisten mukaan keskimäärin 5,61 metriä.

Lähiseudun asukkaat kuulivat räjähdyksen ääniä padon vesivoimalaitoksesta, Romanian ja Ukrainan puolella seismiset mittarit havaitsivat räjähdykseen viittaavaa värähtelyä ensin kello 2:35 ja sitten kello 2:54 Ukrainan aikaa, ja hieman ennen padon romahdusta satelliittikuvissa näkyy räjähdyksen aiheuttama infrapunajälki.

Venäjän hallinnassa olevan Kah’ovkan tekojärven vedenpinta oli noussut kuukausien ajan ja oli padon murtuessa korkeimmillaan 30 vuoteen. Tuhansia alajuoksun asukkaita evakuoitiin, ja tulvat peittivät alleen useita kyliä Ukrainan että Venäjän hallitsemilla alueilla. Kesäkuun 21. päivään mennessä 58 ihmisen kerrottiin kuolleen ja 31 olevan kateissa. Venäjän viranomaisten mukaan hukkuneita oli virallisesti yhteensä 59, mutta paikalliset terveydenhuollon työntekijät sekä eräs vapaaehtoinen haudankaivaja Oleškyn kaupungista kertoivat Associated Pressille, että pelkästään Oleškyssa kuolonuhrien määrä oli jo satoja, ja uhreille oli kaivettu matalia joukkohautoja.

Tietolähteiden mukaan Oleškyn kuolemien ilmoittamista vaikeutti se, että poliisi sekaantui tilanteeseen 12. kesäkuuta: poliisi siirsi ruumiita, kiristi eloonjääneitä perheitä japainosti terveydenhuollon työntekijöitä kirjoittamaan kuolinsyyt väärin. Kuolintodistuksia ei Venäjän miehittämillä alueilla saanut laatia ukrainan kielellä, eikä tapauksia voitu ilmoittaa Ukrainan viranomaisille. Tulva tappoi monia eläimiä ja vahingoitti viljelysmaata, koteja, yrityksiä ja infrastruktuuria.

Ukrainan takaisinvaltaamat alueet (keltainen) ja Venäjän miehittämät alueet (punainen). 6. kesäkuuta 2023 Dnepr-joki oli rintamalinja.

Taustaa

Kah’ovkan pato nosti Dnepr-joen pintaa 16 metrillä ja muodosti Kah’ovkan tekojärven. Se oli pinta-alaltaan Ukrainan toiseksi suurin tekojärvi (2 155 km2) ja vesitilavuudeltaan suurin (18,19 km3).

Eräs toinen Dneprin pato tuhoutui kahdesti toisen maailmansodan aikana Ukrainassa. Elokuussa 1941 Neuvostoliiton NKVD räjäytti padon estääkseen natsi-Saksan etenemisen, jolloin 3 000–100 000 siviiliä ja neuvostosotilasta sai surmansa. Vuonna 1943 pato räjäytettiin uudelleen, tällä kertaa perääntyvien saksalaisjoukkojen toimesta.

Kah’ovkan pato rakennettiin vuonna 1956, ja Venäjän joukot valtasivat sen helmikuussa 2022 Venäjän hyökkättyä Ukrainaan. Samana vuonna Venäjä iski laajalti Ukrainan infrastruktuuriin, mikä tuhosi useita muita patoja ja jätti ukrainalaiset ilman vettä. Esimerkkejä ovat raketti-isku Kiovan patoon 26. helmikuuta, Oskil-joen padon tuhoaminen heinäkuussa sekä ohjusisku Kryvyi Rihin patoon syyskuussa 2022.

Ukrainan sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukot miinoittivat Kah’ovkan padon pian sen valtauksen jälkeen, ja huhtikuussa 2022 padolle siirrettiin ”räjähteillä varustettuja kuorma-autoja”. Lokakuussa 2022 Moldovan ulkoministeri Nicu Popescu kertoi, että Ukraina oli ampunut alas venäläisiä ohjuksia, joiden oli tarkoitus iskeä toiseen patoon Dnestrissä. Tuolloin presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti Venäjän suunnitelmasta tuhota Kah’ovkan pato ja syyttää siitä Ukrainaa sekä vaati kansainvälisen tarkkailuryhmän lähettämistä padolle mahdollisen katastrofin estämiseksi.

Institute for the Study of War (ISW) raportoi 19. lokakuuta 2022, että Venäjä näytti valmisteleman lavastettua hyökkäystä Kah’ovkan patoa vastaan. Venäjän armeija väitti saaneensa tietoja siitä, että Ukraina aikoi iskeä patoon ja aiheuttaa tulvan vetäytymisensä suojaksi.

Vuoden 2022 lopulla Ukraina valtasi takaisin Dneprin länsirannan Hersonin vastahyökkäyksen yhteydessä. Ukraina syytti Venäjää suunnitelmista räjäyttää Kah’ovkan pato kostoksi. Vastahyökkäyksen aikana ukrainalainen kenraalimajuri Andrij Kovaltšuk harkitsi Dnepr-joen tulvittamista padon alapuolella, ja Himars-ohjuksilla suoritettiin koeiskuja padon rakenteisiin. Yksi isku osui tulvaluukkuun, jotta voitiin selvittää, voisiko raketti avata sen. Iskut arvioitiin onnistuneiksi ja niitä pidettiin ”viimeisenä keinona” Venäjän hyökkäyksen pysäyttämiseksi.

Vesivoimalaitoksen turbiinihallin lähellä oleva padon osa, jossa havaittiin vaurioita muutama päivä ennen padon tuhoutumista, kuvattuna vuonna 2013.

Kun venäläiset joukot vetäytyivät Hersonista marraskuussa 2022, ne tuhosivat patoa osittain. Vetäytymisen jälkeen Venäjä avasi sulkuluukkuja, mikä laski tekojärven vedenpintaa. Zaporižžjan alueellinen sotilashallinto arvioi Venäjän pyrkineen tulvittamaan padon eteläpuoliset alueet estääkseen Ukrainan joukkojen joenylityksen. Myös Ukrainan vesivoimayhtiö Ukrhydroenergo ilmoitti, että venäläiset miehittäjät avasivat sulkuluukkuja pelätessään Ukrainan etenemistä. Keväällä 2023 satoi poikkeuksellisen paljon, ja huhtikuussa sadetta mitattiin 3,5-kertaisesti normaalitasoon verrattuna.

Helmikuun puolivälistä toukokuun 2023 loppuun saakka vaurioitunutta patoa ei säädetty vastaamaan lisääntynyttä veden virtausta, joko tahallisesti tai huolimattomuuden seurauksena. Tämä johti siihen, että vesi virtasi padon harjan yli ja tulvi padon yläpuoliselle alueelle. Tekojärven vedenkorkeus nousi ennätyksellisen korkeaksi. Toimittaja Peter Beaumontin mukaan on mahdollista, että Venäjä antoi vedenpinnan tarkoituksella nousta, jotta padon murtuminen olisi aiheuttanut tuhoisamman vaikutuksen.

Pieni osa patoa ja voimalaitosta erottavasta muurista romahti 23. huhtikuuta eli 44 päivää ennen koko padon tuhoutumista.

Toukokuun 28. päivänä otetussa ilmakuvassa padon päälle pysäköity auto näytti olevan lastattu suurilla tynnyreillä ja miinoilla. Ukrainan erikoisjoukkojen viestintäupseerin mukaan auton tarkoituksena oli sekä estää mahdollinen Ukrainan hyökkäys padolle että vahvistaa räjähdystä, jonka venäläiset suunnittelivat toteutettavaksi konehuoneessa, joka sijaitsee padon toisella puolella olevassa rakennuksessa. Droonikuvamateriaali viittaa siihen, että vauriot alkoivat juuri konehuoneen läheisyydestä.

Venäjän hallitus antoi 30. toukokuuta 2023 määräyksen, jonka mukaan miehitetyssä Ukrainassa ei saa 1. tammikuuta 2028 asti suorittaa teknisiä tutkimuksia vaarallisten tuotantolaitosten tai vesirakenteiden onnettomuuksista, jos ne ovat seurausta sotilasoperaatioista, sabotaasista tai terroriteoista. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin talousneuvonantaja Oleg Ustenko kutsui lakia ”savuavaksi aseeksi”.

BBC Newsin satelliittikuvien mukaan pieni osa padon yli kulkevasta tiestä sekä osa sitä tukevista tukipilareista romahti 2. kesäkuuta.

Institute for the Study of War raportoi 6. kesäkuuta, padon tuhoutumispäivänä, että ”venäläiset lähteet ovat olleet erittäin huolestuneita siitä mahdollisuudesta, että Ukraina valmistautuu ylittämään joen ja toteuttamaan vastahyökkäyksen Hersonin alueen itärannalle”.

Tuhoutuminen

Ennen tuhoa ja sen jälkeen

6. kesäkuuta 2023 kello 2.18–2.20 paikallista aikaa sekä ukrainalaiset ja venäläiset lähteet raportoivat voimakkaista räjähdyksen kaltaisista äänistä, joiden kerrottiin kuuluneen Kah’ovkan vesivoimalan padolta. Nova Kah’ovkan asukkaat keskustelivat tapahtumasta 5000 jäsenen Telegram-kanavalla. Eräs asukas kuvaili nähneensä ”oransseja liekkejä” ja kertoi, että vesi oli ”hyvin meluisaa... erittäin kovaa” klo 2.45. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että klo 2.50 tapahtui ”räjähdys”. The Economist -lehden mukaan räjähdykset olivat niin voimakkaita, että ne tärisyttivät ikkunoita jopa 80 kilometrin päässä padosta.

Romanian ja Ukrainan alueelliset seismometrit, jotka sijaitsevat noin 600 ja 500 kilometrin päässä padosta, havaitsivat signaaleja, jotka Norjan seismologisen verkoston (NORSAR) tutkijat tulkitsivat heikoksi seismiseksi tapahtumaksi padon alueelta kello 2.35 aamulla sekä voimakkaammaksi, mahdollisesti magnitudiltaan 1–2 suuruiseksi signaaliksi, joka vastaa räjähdystä ja tapahtui kello 2.54.

NORSARin osastonjohtaja Ben Dando totesi, että klo 2:54 havaittua signaalia vastaavat piirteet sopivat hyvin räjähdykseen, mutta hänen mukaansa sen voimakkuuteen liittyi ”liikaa epävarmuutta”, mikä tarkoittaa, että myös tapahtuman teho jäi epäselväksi. Virallisesti kerätyt tiedot eivät olleet riittävän tarkkoja sen selvittämiseksi, oliko räjähdyksiä yksi vai kaksi, tai edes sitä, oliko kello 2.35 aamulla havaittu signaali räjähdyksen aiheuttama. NORSARin toimitusjohtaja Anne Lycke puolestaan totesi, että oli selvää, että kello 2:54 rekisteröity signaali oli ihmisen aiheuttama, mutta edelleen epäselvää, oliko juuri tuo räjähdys syynä padon romahtamiseen.

Yhdysvaltain vakoilusatelliitit havaitsivat padolla infrapunalämpösignaalin, joka vastasi suurta räjähdystä, vähän ennen sen romahtamista.

The New York Timesin 7. kesäkuuta haastattelemien asiantuntijoiden mukaan todennäköisin syy padon tuhoutumiseen oli räjähdys rakennuksen sisältä. He arvioivat, että ulkopuolelta tehty isku, esimerkiksi ohjus- tai tykistöisku, tai rakenteellinen vika olivat huomattavasti epätodennäköisempiä vaihtoehtoja. Asiantuntijoiden mukaan ulkopuolelta tuleva räjähdys olisi tuottanut vain murto-osan vaadittavasta voimasta, ja lisäksi iskujen tarkkuus olisi ollut hyvin heikko.

Ukrainan vesivoimayhtiö Ukrhydroenergon pääjohtaja Ihor Syrota tyrmäsi väitteet pommituksista tai katastrofaalisesta rakenteellisesta viasta ja kutsui niitä venäläiseksi propagandaksi. Syrotan mukaan ”voimalaitos on suunniteltu kestämään ydinisku. Sen tuhoamiseksi ulkopuolelta olisi pitänyt pudottaa vähintään kolme 500 kilon lentopommia täsmälleen samaan kohtaan. Voimalaitos räjäytettiin sisältäpäin.”

Kah’ovkan padon poikkileikkauskaavio. Tarkastustunneli on merkitty oranssilla värillä.

Christopher Binnie, patoihin ja vesivarojen kehittämiseen erikoistunut vesi-insinööri ja Exeterin yliopiston vieraileva professori, totesi, että se, että ”rakennelman molemmilla puolilla oli kaksi murtumaa”, viittaa siihen, että luonnolliset syyt tuhoutumiselle ovat erittäin epätodennäköisiä. ”Jos murtuma olisi johtunut liian korkeasta vedenpinnasta ylävirrassa, murtumia olisi ollut vain yksi.” Hän lisäsi, että on myös erittäin epätodennäköistä, että pato olisi romahtanut Ukrainan tykistötulessa, sillä sen tuhoamiseksi ”olisi pitänyt sijoittaa valtavia räjähteitä aivan perustusten läheisyyteen.”

New York Times julkaisi 16. kesäkuuta uuden analyysin padon rikkoutumisen syistä. Lehti haastatteli insinööri Ihor Streletsia, joka oli työskennellyt padolla ja toiminut Dneprin vesivarojen varajohtajana vuosina 2005–2018. Streletsin mukaan padon valtava massa oli suurimmaksi osaksi piilossa vedenpinnan alla. Vettä pidätti lähes kiinteä, 20 metriä korkea ja pohjaltaan jopa 40 metriä paksu betonirakenne, mikä tarkoitti, että kylmän sodan aikainen pato kesti käytännössä lähes kaiken ulkopuolisen hyökkäyksen. Sulkuportit sijaitsivat tämän betonirakenteen päällä ja avautuivat ja sulkeutuivat säätämään vesivaraston vedenpintaa. Padon murtumisen jälkeen kävi ilmi, että porttien lisäksi myös betoninen perusta oli tuhoutunut. Padon yläpuolella kulkeva tie ja osa sulkuporteista oli vahingoittunut jo aiemmin, osin ukrainalaisten ohjusiskujen, osin vetäytyvien venäläisjoukkojen toimesta. Lisäksi pieni osa patoa ja voimalaitosta erottavasta betoniseinästä oli romahtanut 23. huhtikuuta (44 päivää ennen padon murtumista), mikä NYT:in asiantuntijoiden mukaan saattoi viitata eroosion etenemiseen padon läheisyydessä.

New York Times kysyi myös NORSARin seismologi Ben Dandon arviota. Hänen mukaansa kello 2.35 ja 2.54 havaitut seismiset signaalit vastaavat räjähdystä padon syvyyksissä, ja ne olivat riittävän voimakkaita hajottamaan massiivisen rakenteen. Signaalit eivät hänen mukaansa vastaa padon romahtamista luonnollisista syistä. Lehden haastattelemat insinöörit päätyivät samaan johtopäätökseen myös Yhdysvaltain satelliitin havaitsemasta infrapunalämpösignaalista. Toinen NORSARin seismologi, Volker Oye, totesi: ”Näemme energiapulssin, joka on tyypillinen räjähdykselle.” Hänen mukaansa olisi epätavallista, että alueella havaittaisiin tällainen signaali ilman räjähdystä. Ensimmäisen räjähdyksen jälkeen videot viittaavat siihen, että vedenpaine repi patoa edelleen. The New York Timesin haastattelemat patotekniikan asiantuntijat sanoivat, että niin valtavan betoniperustan vaurioituminen olisi erittäin epätodennäköistä ilman padon sisäistä räjähdystä. Heidän mukaansa lopullisen johtopäätöksen tekeminen edellyttää padon perustusten tutkimista.

King’s College Londonin fyysisen maantieteen professori Mark Mulligan totesi, että ”sodan aiheuttamien aikaisempien vaurioiden seurauksena syntynyt rakenteellinen vika on edelleen mahdollinen. (...) Vesisäiliön poikkeuksellisen korkea vedenpinta yhdistettynä aiempiin vaurioihin voi johtaa hallitsemattomaan veden virtaukseen padon läpi, mikä puolestaan saattaa aiheuttaa katastrofaalisen rakenteellisen vian.”

Jälkivaikutukset

Uhrit

Venäjän viranomaisten mukaan vähintään 59 ihmistä kuoli padon tuhoutumisen seurauksena, kun taas Ukrainan sisäministeri ilmoitti, että 31 ihmistä kuoli, 29 Hersonissa ja kaksi Mykolajivin alueella.

Associated Press raportoi joulukuussa 2023, että Venäjän miehitysviranomaiset olivat aliarvioineet uhrien määrää huomattavasti. Viranomaiset poistivat tarkoituksellisesti ruumiit nopeasti, jos perheet eivät olleet heti hakeneet niitä, sekä estivät paikallisia terveydenhuollon työntekijöitä ja vapaaehtoisia käsittelemästä vainajia, uhaten heitä, mikäli he eivät totelleet. Ukrainan terveydenhuollon työntekijöiden arvion mukaan uhrien määrä on vähintään useita satoja, mutta tarkkaa lukua ei ehkä koskaan saada selville.

Tulvat ja evakuoinnit

Dnepr-joen päävirtausreitti Nova Kah'ovkan padon alapuolella

Ennen ja jälkeen -satelliittikuvat osoittavat selvästi tulvien laajuuden.

Patojen tuhoutumisen jälkeisenä päivänä Ukrainan valtakunnansyyttäjä arvioi, että noin 40 000 ihmistä Ukrainan ja Venäjän hallitsemilla alueilla joutuu todennäköisesti tulvien uhreiksi. Ukrainan Hersonin alueen kuvernööri Oleksandr Prokudin sanoi, että noin 600 neliökilometriä alueesta oli veden alla ja että 68 prosenttia tulvineesta alueesta oli Venäjän hallinnassa.

Dnepr-joen tulvat aiheuttivat myös takaiskuvirtauksen sen oikeanpuoleisella sivujoella, Inhulets-joella, mikä aiheutti tulvia Hersonissa ja Mykolaivin alueella.

Ukrainan kansallinen poliisi määräsi evakuoinnin Ukrainan hallinnassa olevalla Dnepr-joen länsirannalla. Hersonin alueen kuvernööri Oleksandr Prokudin kertoi Ukrainan televisiossa 6. kesäkuuta aamulla, että kahdeksan kylää oli tulvinut ja että 16 000 asukasta evakuoitiin bussilla ja junalla tulvialueelta.

Ukrainan maavoimien mukaan Venäjän armeija jatkoi oikean rannan pommittamista evakuoinnin aikana. 7. kesäkuuta Zelenskyi väitti Politico Euroopalle, että venäläiset joukot murhasivat tulvapaikalla työskenteleviä pelastajia. Kolme ihmistä kuoli, kun Venäjän joukot ampuivat evakuointivenettä 12. kesäkuuta.

Talo huuhtoutunut Mustallemerelle (Odessan alue)

Venäjän hallinnassa olevassa Nova Kah'ovkassa padon itäpäässä 22 000 ihmistä asuu tulvavaara-alueilla, ja 600 taloa ilmoitettiin tulvineen. Venäjän viranomaiset julistivat hätätilan joen vasemmalle rannalle. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että 17 000 ihmisen evakuointi oli käynnissä Ukrainan hallinnassa olevilta alueilta, missä 24 kylää oli tulvinut.

Ukrainan ympäristöministeriö ilmoitti 25. kesäkuuta, että Dnipro-joki oli palannut normaaleille uomilleen.

Eläimet ja ympäristö

Useita luonnonvaraisten eläinten elinympäristöjä joutui tulvan alle. Noin 300 eläintä Fairytale Dibrova -eläintarhassa hukkui katastrofin seurauksena. Eläintarha sijaitsi padon alapuolella joen länsipuolella. Heti tapahtuman jälkeen venäläinen uutistoimisto TASS väitti virheellisesti, ettei kyseistä eläintarhaa ollut olemassa, mutta perui myöhemmin väitteensä ja väitti sen sijaan, että kaikki eläimet olivat turvassa. Sosiaalisessa mediassa levisi laajalti videoita, joissa paikalliset asukkaat joutuivat siirtämään karjaa ja lemmikkieläimiä tulvaveden keskellä.

Punainen Risti varoitti, että miinakentät olivat huuhtoutuneet pois tulvan mukana. Järjestön aseosaston johtaja Erik Tollefsen totesi:

”Tiesimme, missä miinat olivat... Nyt emme tiedä. Tiedämme vain, että ne ovat jossain alavirrassa.”

Entinen ympäristöministeri Ostap Semerak kutsui tapahtumaa Ukrainan suurimmaksi ympäristökatastrofiksi sitten vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden.

Ukrainan luonnonsuojeluryhmä julkaisi raportin, jossa kuvattiin yksityiskohtaisesti ympäristön tuhoutumista.

Ukrainan presidentin kanslian johtaja Andri Jermak sanoi 20. kesäkuuta: ”Yli 50 000 hehtaaria Ukrainan metsiä on tulvinut, ja vähintään puolet niistä kuolee. Tämä on enemmän kuin Islannin metsäalue.” Hän lisäsi, että Kah’ovkan tekojärvi on peittynyt 95 000 tonnilla kuolleita kaloja.

Ammoniakin sekä salmonellan, Escherichia coli - ja Vibrio cholerae -bakteerien pääsy Dnipro–Buhin suistoon ja Mustallemerelle padon tuhoutumisen jälkeen johti rantojen sulkemiseen ja kalastuskieltoihin Odessan ja Mykolajivin alueilla. Viranomaisten mukaan saastuminen muutti nämä alueet käytännössä ”roskaläjiksi” ja ”eläinten hautausmaiksi”. Patojen tuhoutumista seuranneiden viikkojen aikana Ukraina väitti, että venäläisten miehittämillä alueilla Hersonin alueella ja Krimillä oli puhjennut suolistosairauksia, kuten koleraa. Ukrainan mukaan useita venäläisiä sotilaita oli kuollut näiden tautien seurauksena.

Patojen tuhoutumisen jälkeisenä vuonna villieläimet palasivat Velykyi Luhin -alueelle, joka oli aiemmin ollut tekojärven peitossa. Padon vuoksi paikallisesti sukupuuttoon kuolleet kalat, kuten sampi ja silli, palasivat, ja pajut ja poppelit ovat alkaneet kasvaa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kah’ovkan padon tuhoutuminen Wikimedia Commonsissa