Kachinit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kachinit
Merkittävät asuinalueet
Myanmarin lippu Myanmar
Kiina
Intia
Thaimaan lippu Thaimaa
Kielet katšin
Uskonnot protestanttisuus, katolilaisuus, animismi

Kachinit ovat etninen ryhmä Burman, Kiinan Yunnanin ja Intian Assamin alueilla. Heitä on yhteensä eri arvioiden mukaan 700 000:ta[1] yli miljoonaan[2] ja suurin osa heistä asuu Burmassa. Kiinassa heitä oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 119 209 ja Intian Assamissa muutama tuhat. Kachinit jakautuvat useisiin eri alaryhmiin, joita ovat esimerkiksi jingpot Kiinassa ja singhpot Intiassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kachineja burmalaisessa piirroksessa 1900-luvun alulta.

Kiinalaisissa lähteissä kachinit mainitaan Yunnanissa asuvana kansana 1300- tai 1400-luvuilta lähtien. Assamissa sijainneessa Ahomin kuningaskunnassa kirjoitetuissa kronikoissa heidät mainitaan jo 1200-luvun alkupuolella. Kachinit elivät läheisissä yhteyksissä shaneihin, joilta he omaksuivat esimerkiksi useita lainasanoja. Kachinipäälliköt hallitsivat omaa kansaansa usein shanhallitsijoiden alamaisina. Kiinassa paikalliset dynastiat puolestaan hallitsivat samanlaisen niin sanotun tusi-järjestelmän kautta, jossa keskusvalta käytti paikallisia päälliköitä paikallisten hallitsemisen välikäsinä. 1700-luvun lopulla kachinit levittäytyivät itään ja länteen, mikä johti välikohtauksiin shanien kanssa. Kachinit ottivatkin haltuunsa sittemmin useita shanien hallitsemia ruhtinaskuntia.[2]

Brittien valloitettua Burman heidän hallintonsa kachinien alueella oli löyhähkö. Toisen maailmansodan jälkeen Burma itsenäistyi vuonna 1948 ja sen osana oli Kachinin osavaltio, joka kattaa suuren osan kachinien asuinalueista Burmassa. Ne Winin johtaman Burman sotilasvallankaappauksen jälkeen vuonna 1962 kachinit ovat tehneet aseellista vastarintaa Myanmarin eli uudelleen nimetyn Burman hallintoa vastaan monien muiden vähemmistöjen tavoin. Näitä yhteenottoja pakoon lähteneiden pakolaisten myötä kachiniyhteisöjä muodostui myös Pohjois-Thaimaahan. Pakolaisia muutti myös Kiinan puolelle, jonne oltiin perustettu jingpojen autonominen alue vuonna 1953.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kachineita perinneasuissa.

Kachinien perinteinen elinkeino on ollut lähes yksinomaan maanviljely, jota on harjoitettu lähinnä kaskiviljelyksen kautta. Yleisin viljelty kasvi on riisi. Kalastusta harjoitetaan suhteellisen paljon, mutta sillä ei ole juurikaan taloudellista merkitystä. Metsästystä harjoitetaan etenkin kylmempinä kuukausina joulukuusta huhtikuuhun, jolloin maanviljely ei vie paljoa aikaa.[2]

Lähetyssaarnaajien myötä suuri valtaosa kachineista on nykyisin kristittyjä. He kuuluvat protestanttisiin ja katolilaisiin kirkkoihin, joiden välit keskenään ovat usein varsin huonot. Etenkin Burman puolella valtio on pyrkinyt myös käännyttämään heitä buddhalaisuuteen.[2] Kiinan puolella jingpot harjoittavat edelleen pääasiassa perinteistä animismista uskoaan[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 159-162. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)
  2. a b c d e Paul Hockings: Encyclopedia of World Cultures - v. 5. East and Southeast Asia, s. 114-119. G.K. Hall & Company, 1993. (englanniksi)