Kaasusumu
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kaasusumu on tähtien välisessä avaruudessa oleva aineesta koostuva kaasu- ja pölypilvi. Kaasumut jakautuvat useisiin eri tyyppeihin, jotka poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Koska avaruus on lähes täydellinen tyhjiö, pienitiheyksinenkin aine voi siitä erottua. Yleensä sumut ovat myös useiden, jopa satojen valovuosien kokoisia. Sumujen tiheydet ovat yleensä maassa aikaansaataviin tyhjiöihin verrattuina huomattavasti harvempia rakenteeltaan; maapallon kokoisen pilven kaasusumua massa on vain muutaman kilogramman. Spektroskooppisesti mittaamalla on saatu selville sumujen koostumuksia. Ne sisältävät muun muassa vetyä ja heliumia. Niissä saattaa olla myös molekyylejä, kuten alkoholia ja metaania. Niissä on myös jonkin verran pölyä, siis kiinteitä hiukkasia. Vety on niissä yleisin, kuten muuallakin maailmankaikkeudessa, ja se saa aikaan erityisesti valokuvissa näkyvän punaisen värin. Kaasusumut liittyvät usein tähtien syntyyn tai kuolemaan.
Kaasusumujen tyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valaistuksen mukaan:
- Emissiosumu, joka säteilee itse valoa tietyllä aallonpituudella lähitähtien antamalla energialla
- Heijastussumu, joka heijastaa lähitähtien valoa
- Pimeä sumu, joka ei valaise eikä heijasta tähtien valoa vaan peittää takana olevien tähtien valon ja tulee näin havaittavaksi. Toinen nimitys on absorptiosumu.
"Jäännesumut":
- Esiplanetaarinen sumu on lyhytikäinen vaihe tähden lopun ja planetaarisen sumun välissä
- Planetaarinen sumu, normaalin tähden elinkaarensa lopussa puhaltamista ulkokerroksista koostuva pieni sumu
- Supernovajäänne, supernovana räjähtäneen tähden jäännöksistä koostuva sumu
Diffuusisumu on yhteisnimitys kaikille valaiseville tai heijastaville sumuille.