Kaarlo Slöör

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaarlo Slöör

Kaarlo (Karl) Aleksanteri Slöör (18. tammikuuta 1833, Viipuri21. syyskuuta 1905, Helsinki) oli hovineuvos, runoilija, suomentaja ja Suomen virallisen lehden päätoimittaja. Slöör käytti nimimerkkejä Santala ja Kaarlo Santala.

Slöörin vanhemmat olivat seppämestari Gustaf Adolf Slöör ja Johanna Sofia Tammelin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1851 ja valmistui filosofian maisteriksi 1857. Slöör toimi Pietarin suomalaisen seurakunnan koulujen tarkastajana 1857-1865, Suomen virallisen lehden toimittajana ja päätoimittajana 1865-1905 ja Finlands Allmänna Tidningin päätoimittajana 1900-1905. Slöör oli myös kenraalikuvernöörinkanslian kassanhoitajana 1884-1899.

Slöör sai kansallisen herätyksen jo Viipurin ruotsalaisessa lukiossa opiskellessaan, ylioppilasaikanaan vuonna 1854 hän keräsi runoja Kannakselta ja Inkerissä.

Slöör julkaisi runoja salanimellä Santala, muun muassa Mansikoita ja mustikoita -nimisessä kalenterissa 1860, ja suomensi William Shakespearen Macbethin 1864 ja osia Vänrikki Stoolin tarinoista sekä Henrik Ibsenin Nukkekoti-näytelmän. Ensin mainittu oli ensimmäinen Suomessa koskaan tehty Shakespeare-suomennos. Slöör sai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon samana vuonna eli 1864.

Slöörin vaimo vuodesta 1863 oli Aina Emilia Ehrnström (s. 1845, k. 1929), heidän tyttärensä Mary Helena Slöör (s. 1878, k. 1947) oli naimisissa Akseli Gallen-Kallelan (s. 1865, k. 1931) kanssa.[1] [2] [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansallisbiografia Viitattu 22.2.2015
  2. Walter Gallén: Släktregister för släkten Gallen. Vammala: , 1940. (ruotsiksi)
  3. Espoon paikannimistö: Kiseleffinpolku – Kiseleffsstigen Viitattu 22.2.2015


Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: