Kärsänuoliainen
| Kärsänuoliainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Heimo: | Piikkinuoliaiset Cobitidae |
| Alaheimo: | Cobitinae |
| Suku: | Acantopsis |
| Laji: | choirorhynchos |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acantopsis choirorhynchos |
|
| Katso myös | |
Kärsänuoliainen (Acantopsis choirorhynchos) on Kaakkois-Aasian joissa ja järvissä tavattava pitkulainen kala. Sitä pidetään myös akvaariokalana, samoin kuin lähilajeja, joita on vaikea erottaa toisistaan.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärsänuoliainen on matomainen kala, joka voi kasvaa luonnossa 30 cm pitkäksi, akvaario-oloissa se kasvaa harvoin yli 20-senttiseksi. Sen iho on laikukas, kuono kaartuu alaspäin, mistä kala on saanut nimensä.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärsänuoliainen elää luonnonvaraisena Kaakkois-Aasian joissa ja järvissä Intiasta Indonesiaan ulottuvalla alueella.[2]
Kärsänuoliainen akvaariokalana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärsänuoliaisilla on vauhko ja äkkinäinen luonne, ne pelästyvät helposti suurempia kaloja. Ne siivilöivät ja seulovat taukoamatta pohjahiekkaa kidustensa läpi yrittäen löytää makupaloja. Kärsänuoliaiset ovatkin hyvä aasialainen vaihtoehto monnisille suurempaan akvaarioon. Akvaarion tulisi olla vähintään 140 litraa, mielellään yli 300 litraa pienelle parvelle. Kärsänuoliainen viihtyy parhaiten kun niitä on 6 tai enemmän samassa akvaariossa. Ne ovat päivä- ja hämäräaktiivisia, yleensä nuoret yksilöt liikkuvat vanhoja runsaammin päivisin. Varsinkin vanhemmat yksilöt, mutta myös nuoremmat yksilöt kaivautuvat usein pohjahiekkaan niin että vain silmät pistävät esille. Akvaariossa suositellaan pidettäviksi pinnalla kelluvia kasveja, jotka luovat varjoisia sopukoita. Myös matalat kasvit, kuten melalehtiryhmät ovat kärsänuoliaisille tärkeitä piilopaikkoja. Toisaalta pohjaan istutetut kasvit nousevat helposti pintaan nuoliaisten kaivautuessa niiden alle. Jos kasveja haluaa pitää pohjassa, ne onkin istutettava ruukkuihin, tai niiden on annettava juurtua hyvin ennen kärsänuoliaisten tuomista akvaarioon.
Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärsänuoliaiselle suositellaan veden lämpötilaksi varsin lämmintä 25-28 °C, pH:ksi 6.5–7.8 ja kovuudeksi dGH 6.0–12.0.[3] Kärsänuoliainen ei ole nirso ruokansa suhteen. Eläinperäinen ruoka kuten tubifex-madot ovat hyväksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ng, H.H.: Acantopsis choirorhynchos IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.08.2013. (englanniksi)
- ↑ Acantopsis choirorhynchos (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Aqua-fish.net
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|