Juutalainen musiikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ofra Haza teki tunnetuksi erityisesti mizrahijuutalaisten musiikkiperinteitä.

Juutalainen musiikki on juutalaisten musiikkia ja melodioita. Se sisältää sekä uskonnollisen musiikin että maallisen musiikin (kuten klezmerin) perineteitä. Vaikka jotkit juutalaisen musiikin elementit saattavat olla peräisin diasporaa edeltävältä aikakaudelta, niin rytmi- ja äänieroja löytyy myöhempien juutalaisdiasporan yhteisöjen musiikkiperinteisesti, joiden perinteisiin maantieteellinen sijainti ja ympäröivät yhteiskunnat ovat vaikuttaneet.

Vakiopiirteinä juutalaismusiikissa esiintyvät etenkin vokaalimusiikin hallitsevuus soitinmusiikkiin nähden, soolo- ja vuorolauluimprovisointia koskevat säännöt, motiivit ja metodit, melodisten koristelujen sukulaisuus Lähi-idän musiikin vastaaviin piirteisiin sekä muuttumaton tapa esittää heprealaisia rukouksia. Tunnettu perinteinen juutalainen soitin on puhallinsoitin šofar, jota käytetään tiettyjen uskonnollisten juhlien yhteydessä. Hasidistinen liike synnytti 1700- ja 1800-luvulla spontaanisen ja rytmikkään niggun-lauluperinteen. Klezmer on itäeurooppalaisten juutalaisten kansanmusiikkia, jota esitetään edelleen.[1]

Hava Nagila on luultavasti yksi ainakin Suomessa tunnetuimmista juutalaislauluista ja sitä lauletaan ainakin juutalaisissa häissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tarasti, Eero: Juutalainen kulttuuri, s. 392–402. Toimittaneet Tapani Harviainen ja Karl-Johan Illman. Otava, 1998. ISBN 951-1-13313-6.