Jumalan laupeuden kuva
Jumalan laupeuden kuva, tai "Jeesus, luotan sinuun!" -kuva[1] on Jeesuksen kuvatyyppi, jossa toinen käsivarsi on kohotettu siunaukseen, kun taas toinen koskettaa rintaa sydämen kohdalta, mistä tulee kaksi valonsädettä, punainen ja valkoinen.[2] Se on peräisin pyhän Faustyna Kowalskan ilmestyksestä. Kowalska kirjoitti kuuluisan Päiväkirjan (Dzienniczek, ei suomennettu) saamistaan näyistä, joissa Jeesus kertoi äärettömästä laupeudestaan suurimpiakin syntisiä kohtaan. Jeesus käski myös maalauttamaan kuvan, jossa olisi teksti ”Jeesus, luotan sinuun” (Jezu ufam Tobie). Tämä kuva ja Jumalan laupeuden hartauteen liittyvät rukoukset, kuten Jumalan laupeuden novena ja siihen liittyvä Jumalan laupeuden ruusukko, Jumalan laupeuden litania (Päiväkirja, 949) ja rukous syntisten kääntymyksen puolesta: Oi veri ja vesi, joka purkautui Jeesuksen sydämestä laupeuden lähteenä meille, minä luotan sinuun. (Päiväkirja, 186),[3] levisivät pian ympäri Puolaa ja koko maailmaa. Faustyna Kowalska kuoli juuri ennen toista maailmansotaa.[4][5]
Alkuperäisen kuvan on maalannut Eugeniusz Kazimirowski Vilnassa 1934.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jumalan laupeuden kuva Wikimedia Commonsissa
- ↑ Pyhän Faustyna Kowalskan elämäntyö: Hurskaus Jumalan laupeuden ylistykseksi. Fides 04/2002, s. 6. Viitattu 2023.
- ↑ Jumalallisen laupeuden kuva
- ↑ O Blood and Water - englanninkielinen Wikipedia
- ↑ Emil Anton: Puolan lahja maailmalle Hyviä uutisia, 2014
- ↑ Vatican News: Johannes Paavali II 100v.: Faustinan juhla ja Angelicumin instituutti, 2020
- ↑ Catherine M. Odell: Faustina: The Apostle of Divine Mercy, 1998 ISBN 0-87973-923-1 s. 86
- Faustina Kowalska: Diary: Divine Mercy in My Soul, 2003 ISBN 1-59614-110-7 (digitoitu teos)
- Gaskell, Ivan (2009): Jesus Christ as the divine mercy by Eugeniusz Kazimirowski: the most influential Polish painting of the Twentieth Century?, Ars: časopis Ústavu dejín umenia Slovenskej akadémie vied / Journal of the Institute of Art History of Slovak Academy of Sciences, 42 (1): 81–91