Jules Hone
Jules (alun perin Gilles-Joseph) Hone (7. huhtikuuta 1833 Liège – 15. syyskuuta 1913 Montreal) oli viulisti, pedagogi, säveltäjä ja kapellimestari. Hän opiskeli vuosina 1846–1854 viulunsoittoa Liègen konservatoriossa Joseph Dupontin ja vuosina 1854–1856 Brysselin konservatoriossa Hubert Léonardin johdolla. Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1856 ja asettui siellä New Yorkiin, jossa toimi vuoteen 1865 Niblo's Gardenin teatteriorkesterissa, joka piti konsertteja ja oopperaesityksiä.[1]
Noin vuonna 1865 Hone muutti Montrealiin, jossa hän omistautui lähinnä opetustyölle luostareissa. Vuosina 1881–1884 hän opetti Collège Sainte-Mariessa ja lisäksi yksityisesti. Hänen oppilaidensa joukossa olivat François Boucher, Oscar Martel, Charles Reichling, Jean Duquette ja poikansa Émile Hone (k. merellä 1883).[1]
Hone perusti amatööriorkesterin ja piti julkisia konsertteja Montrealissa. Hänen kutsustaan belgialaisviulisti Frantz Jéhin-Prume kävi Montrealissa vuonna 1865 ensimmäistä kertaa. Honen teoksia ovat ooppera The Grande (1899), Notre-Damen kirkossa esitetty messu, La Canadienne (fantasia viululle ja pianolle) ja Marche militaire nationale chinoise (1913, omistettu Sun Yat-senille).[1]
Hone oli Cécile Honen isä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
