Juhani Ihalainen
Juhani (Juhana) Ihalainen (1. heinäkuuta 1799 Rautalampi – 5. tammikuuta 1856 Rautalampi) oli suomalainen kansanrunoilija.[1]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riitta Raatikaisen aviottomana lapsena syntynyt Ihalainen joutui jo lapsena kerjuulle. Vartuttuaan aikuiseksi hän oli ensin kuusi vuotta renkinä ja sairastuttuaan ryhtyi räätäliksi. Sairaus esti kuitenkin lopulta myös räätälinä toimimisen ja 1820-luvulta alkaen Ihalainen joutui elämään ruotuvaivaisena elämänsä loppuun saakka.[1]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihalaisen runoista kuusi: Tupakkiruno, Ylistysruno Kirjavaiselle, Naimaruno, Toholahden markkinoista, Talkousruno ja Runo itsestänsä ilmestyi painettuna Elias Lönnrotin Mehiläinen-aikakauslehdessä vuosina 1836-1837.[1] Ihalaisen runoja on ilmestynyt myös kokoomateoksessa Juhana Ihalaisen runoja, toimittaja Vihtori Laurila (Peuran Museosäätiö, Rautalampi 1962).
Juhani Ihalaisen runoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tupakkiruno
- Kiitosruno Kirjavaiselle
- Naimaruno
- Toholahden markkinoista
- Talkousruno
- Runo itsestänsä, ensimmäinen versio 1831, myöhemmin vielä uusi versio
- Runo Viitasaaren noidista
- Keisarin armoteoista, 1850
- Herrain hevosen-ajosta
- Talonpojan tyttärille
- Laulut Näljästä ja kalliista ajasta v. 1832
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kustavi Grotenfelt: Kahdeksantoista runoniekkaa. Valikoima Korhosen, Lyytisen, Makkosen, Kymäläisen, Puhakan, Räikkösen y.m. runoja ja lauluja. SKS:n kirjapaino 1889 (e-tekstinä Projekti Lönnrotin sivulla