Juhani Ihalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juhani (Juhana) Ihalainen (1. heinäkuuta 1799 Rautalampi5. tammikuuta 1856 Rautalampi) oli suomalainen kansanrunoilija.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riitta Raatikaisen aviottomana lapsena syntynyt Ihalainen joutui jo lapsena kerjuulle. Vartuttuaan aikuseksi hän oli ensin kuusi vuotta renkinä ja sairastuttuaan ryhtyi räätäliksi. Sairaus esti kuitenkin lopulta myös räätälinä toimimisen ja 1820-luvulta alkaen Ihalainen joutui elämään ruotuvaivaisena elämänsä loppuun saakka.[1]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihalaisen runoista kuusi: Tupakkiruno, Ylistysruno Kirjavaiselle, Naimaruno, Toholahden markkinoista, Talkousruno ja Runo itsestänsä ilmestyi painettuna Elias Lönnrotin Mehiläinen-aikakauslehdessä vuosina 1836-1837.[1] Ihalaisen runoja on ilmestynyt myös kokoomateoksessa Juhana Ihalaisen runoja, toimittaja Vihtori Laurila (Peuran Museosäätiö, Rautalampi 1962).

Juhani Ihalaisen runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tupakkiruno
  • Kiitosruno Kirjavaiselle
  • Naimaruno
  • Toholahden markkinoista
  • Talkousruno
  • Runo itsestänsä, ensimmäinen versio 1831, myöhemmin vielä uusi versio
  • Runo Viitasaaren noidista
  • Keisarin armoteoista, 1850
  • Herrain hevosen-ajosta
  • Talonpojan tyttärille
  • Laulut Näljästä ja kalliista ajasta v. 1832

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, II osa: F–I, s. 542. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1929.