José María Medina
| José María Medina | |
|---|---|
 Piirros Jose Maria Medinasta |
|
| Hondurasin presidentti | |
|
20. kesäkuuta 1863 – 31. joulukuuta 1863
|
|
| Edeltäjä | José Francisco Montes Fonseca |
| Seuraaja | Francisco Inestroza |
|
15. helmikuuta 1864 – 26. heinäkuuta 1872
|
|
| Edeltäjä | Francisco Inestroza |
| Seuraaja | Céleo Arias |
|
12. elokuuta 1876 – 27. elokuuta 1876
|
|
| Edeltäjä | Manuel Colindres Grádiz |
| Seuraaja | Marco Aurelio Soto |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. maaliskuuta 1826 Sensenti Keski-Amerikan liittovaltio |
| Kuollut | 23. tammikuuta 1878 (51 vuotta) Santa Rosa de Copán, Honduras |
| Tiedot | |
.jpg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
José María Medina Castejón (19. maaliskuuta 1826 Sensenti Keski-Amerikan liittovaltio – 23. tammikuuta 1878 Santa Rosa de Copán, Honduras) oli hondurasilainen sotilas ja poliitikko, joka toimi maansa presidenttinä useaan otteeseen. Hän oli lähes yhtäjaksoisesti presidenttinä 1864–1872 ja toimi tämän lisäksi muutamia kertoja viransijaisena.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Medina syntyi Sensentissä 1826. Hän osallistui 1840-luvulta lähtien moniin Hondurasin taisteluihin. Hän oli muun muassa syrjäyttämässä José Trinidad Cabañasia 1855 ja taistelemassa William Walkerin joukkoja vastaan 1856–1857. Medina valitaan Hondurasin parlamenttiin 1859. Presidentti Victoriano Castellanos Cortés kuoli joulukuussa 1862, jolloin Francisco Montes asetettiin väliaikaiseksi presidentiksi. Castellanosin ja El Salvadorin kirjoittaman rauhansopimuksen johdosta Guatemalan Rafael Carrera lähetti kenraali Vicente Cernan johtamat joukot Hondurasiin. Ne syrjäyttivät Montesin, ja Medina julistautui presidentiksi kesäkuussa 1863 Cernan tuella.[1]
Medinan tilalle asetettiin vaaleja varten joulukuussa Francisco Inestroza. Medina valittiin vaaleissa uudeksi presidentiksi, ja hän astui virkaan helmikuussa 1864.[1] Hän oli Hondurasin presidenttinä käytännössä yhtäjaksoisesti vuoteen 1872.[2] Medinan ensimmäisellä kaudella laadittiin uusi perustuslaji, ja hän oli kauden päätteeksi viransijaisena presidenttinä, kunnes hänet valittiin uudestaan presidentiksi 1866. Kolmannen kauden aikana hondurasilaiskenraali Domingo Vásquezin joukot taistelevat hallitusta vastaan. Medina julistaa sodan El Salvadorille maaliskuussa 1871. Florencio Xatruch yrittää vallankaappausta ja julistaa huhtikuussa itsensä presidentiksi Nacaomessa. Hondurasin joukot pystyvät kaatamaan El Salvadorin presidentin Francisco Dueñasin pian tämän jälkeen, ja Xatruch lähtee maanpakoon Nicaraguaan. Medina palaa virallisesti presidentiksi 17. toukokuuta.[1]
El Salvadorin Santiago González ja Guatemalan Miguel García Granados solmivat 1872 liberaalien liiton, ja González henkilökohtaisesti johti sotatoimia Medinaa vastaan. Kahden kuukauden taistelujen jälkeen González valtaa Comayaguan ja asettaa Medinan tilalle presidentiksi liberaalin Céleo Ariasin.[3]
Medina palasi väliaikaiseksi presidentiksi syyskuussa 1876, kun Ponciano Leiva oli joutunut jättämään tehtävänsä. Hän oli virassa vain hetken, kun Marco Aurelio Soto valittiin uudeksi presidentiksi. Medinaa syytettiin kesäkuussa 1877 salaliitosta Soton hallintoa vastaan. Hänet tuomittiin kuolemaan, ja lopulta teloitusryhmä ampui hänet tammikuussa 1878 Santa Rosa de Copánissa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jaques, Tony: Dictionary of Battles and Sieges: A-E. Westport, Connecticut: Greenwood Publishing Group, 2007. ISBN 0-313-33537-0. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d José María Medina Historia de Honduras. Arkistoitu 19.10.2013. Viitattu 15.10.2011. (espanjaksi)
- ↑ Honduras: Heads of State: 1865-1903 Archontology.org. Viitattu 15.10.2011. (espanjaksi)
- ↑ Jaques, s. 255.
| ||||||||||||||
