Louis-Joseph Gay-Lussac
| Louis-Joseph Gay-Lussac | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. joulukuuta 1778 Saint-Léonard-de-Noblat, Ranska |
| Kuollut | 9. toukokuuta 1850 (71 vuotta) Pariisi, Ranska[1] |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Claude Louis Berthollet |
| Instituutti |
École polytechnique Sorbonne Jardin des Plantes |
| Oppilaat |
Théophile-Jules Pelouze Edmond Frémy |
| Tutkimusalue |
fysiikka kemia |
| Tunnetut työt |
Gay-Lussacin laki Gay-Lussac-asteikko |
 Nimikirjoitus |
|
Louis-Joseph Gay-Lussac (myös Joseph-Louis Gay-Lussac, 6. joulukuuta 1778 Saint-Léonard-de-Noblat – 9. toukokuuta 1850 Pariisi)[2] oli ranskalainen fyysikko ja kemisti.[3] Gay-Lussac tunnetaan erityisesti hänen mukaansa nimetystä Gay-Lussacin laista sekä alkoholin ja veden seosten tutkimuksista. Joissakin maissa käytetään niin sanottua Gay-Lussac-asteikkoa, joka kuvaa alkoholijuomien alkoholipitoisuutta.[4]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gay-Lussac syntyi ranskalaisessa Saint-Léonard-de-Noblat’n kaupungissa. Opetuksensa hän sai kotona ja vasta vuonna 1794 hänet lähetettiin Pariisiin valmistautumaan opintoihinsa École polytechniquessa. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan École nationale des ponts et chausséeseen ja pian siirron jälkeen hänestä tuli Claude Louis Berthollet’n apulainen. Gay-Lussac toimi Sorbonnessa fysiikan professorina vuosina 1808–1832 ja sen jälkeen kemian professorian Jardin des Plantes’ssa[5].
Gay-Lussac meni naimisiin Geneviève-Marie-Joseph Rojot’n kanssa vuonna 1809. Pariskunnalle syntyi viisi lasta.
Tutkimukset ja kokeilut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opettajansa Antoine-Laurent Lavoisierin tavoin Gay-Lussac oli kiinnostunut kaasujen ominaisuuksista. Hänen ensimmäisen suuren tutkimusprojektinsa tuloksena oli, että kaikkien kaasujen tilavuus muuttuu lämpötilanmuutoksissa samalla tavalla, jos paine on vakio (Charlesin laki). Gay-Lussac julkaisi periaatteen vuonna 1802[5], mutta periaate on kirjattu Jacques Charlesin nimiin, sillä tämä oli päätellyt saman asian 15 vuotta aikaisemmin, vaikkakaan ei julkaissut sitä.[6]
Vuonna 1804 Gay-Lussac nousi vetypallojen kannattelemana yli seitsemän kilometrin korkeuteen, ja mittasi painetta, lämpötilaa, kosteutta ja ilman koostumusta eri korkeuksilla. Hän teki samalla myös magneettisia havaintoja.[6]
Vuonna 1808 Gay-Lussac julkaisi tunnetun tuloksensa samassa paineessa ja lämpötilassa yhdistettyjen kaasujen tilavuuden säilymisestä. Tästä muotoutui Gay-Lussacin laki.[6]
Kemian alalla Gay-Lussac valmisti kaliumia ja booria, tutki klooria, jodia ja syaania sekä paransi rikkihapon valmistustapaa.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.euchems.org/Distinguished/19thCentury/gaylussac.asp (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Joseph-Louis Gay-Lussac
- ↑ Maurice P. Crosland: Joseph-Louis Gay-Lussac Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.2.2017.
- ↑ Alcoholmeter Cartier & Gay Lussac Scale Distilling Accessories & Enology Instruments. Viitattu 25.2.2017.
- ↑ a b c Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 796. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ a b c Joseph Louis Gay-Lussac Chemical Heritage. Viitattu 25.2.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Louis Joseph Gay-Lussac (1778 - 1850) (ranskaksi)
| ||||||||||||||||||||||
