Joseph-Ignace Guillotin
,_m%C3%A9decin_et_homme_politique._-_P1052_-_Mus%C3%A9e_Carnavalet_(cropped).jpg)
Joseph-Ignace Guillotin (28. toukokuuta 1738 Saintes – 26. maaliskuuta 1814 Pariisi)[1] oli ranskalainen lääkäri, jonka mukaan on nimetty pään irrottava mestauslaite giljotiini (ransk. guillotine), vaikka hän ei varsinaisesti keksinytkään sitä. Uusi teloitusmenetelmä otettiin käyttöön Ranskan vallankumouksen aikana tohtori Guillotinin aloitteesta. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli vähentää teloitettavan kärsimystä.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Guillotin valmistui lääkäriksi Pariisin yliopistosta.[2] Hän työskenteli muun muassa jesuiitoille ja Bordeaux’n irlantilaisessa collègessa sekä opetti myöhemmin Pariisissa.[3] Hän oli jäsenenä vuonna 1784 asetetussa kuninkaallisessa komissiossa, joka tutki Franz Mesmerin epätieteellisiä teorioita animaalisesta magnetismista. Guillotin valittiin Pariisin porvariston edustajana Ranskan vuoden 1789 säätyjen yleiskokoukseen. Hän oli saavuttanut kansan suosion vaatimalla kolmannelle säädylle suurempaa edustusta säätykokoukseen. Kolmannen säädyn edustajien muodostamassa perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa hän kuului maltillisiin uudistusmielisiin, kokouksen oikeistoon. Hänet valittiin myös kansalliskokouksen tammikuussa 1790 asettaman terveydenhoitovaliokunnan puheenjohtajaksi. Valiokunta teki monia ehdotuksia sairaanhoidon ja lääketieteellisen koulutuksen uudistamiseksi.[4]
Giljotiini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Guillotin oli humanisti, joka halusi lakkauttaa kuolemanrangaistuksen. Mikäli sitä ei lakkautettaisi kokonaan, ainakin tulisi lopettaa julmat ja tuskalliset teloitustavat kuten roviolla polttaminen, hukuttaminen, silpominen ja hirttäminen. Hän piti vääryytenä myös sitä, että vain aatelisilla oli oikeus nopean kuoleman varmistavaan mestaukseen. Lisäksi hän toivoi julkisista teloituksista luopumista.[2] Guillotin nosti asian esiin lokakuussa 1789 kansalliskokouksen käsitellessä rangaistuslakeja. Hän ehdotti kaikkien kuolemaantuomittujen mestaamista ja lisäksi epävarmojen ihmiskäsien korvaamista luotettavalla koneella, ”yksinkertaisella mekanismilla”, joka minimoisi kärsimyksen. Ehdotus hyväksyttiin myöhemmin. Laitteen suunnitteli kuitenkin saksalainen mekaanikko Tobias Schmidt, ei Guillotin, ja sen suunnittelua valvoi kirurgi Antoine Louis, jonka mukaan sitä kutsuttiin aluksi nimillä louison ja louisette. Laite otettiin Ranskassa käyttöön huhtikuussa 1792, kun Guillotin oli jo luopunut politiikasta ja Louis kuollut.[4][5][3] Nimi giljotiini esiintyi ensi kerran Les Actes des apôtres -nimisen rojalistisen lehden julkaisemassa pilkkarunossa.[3] Vastaavantyyppisiä mestauskoneita oli ollut käytössä jo aiemmin muissa maissa.[5]
Toisinaan väitetään, että tohtori Guillotin olisi joutunut itsekin vallankumouksen aikaan giljotiiniin, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Hänet kyllä vangittin terrorin aikana, mutta hän vältti kuolemantuomion[3]. Hän menehtyi olkapäässä olevan tulehduksen aiheuttamaan myrkytykseen 20 vuotta myöhemmin, vuonna 1814. Hänen jälkeläisensä vaihtoivat myöhemmin nimensä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joseph, Ignace Guillotin (ranskaksi) Ranskan kansalliskokous. Viitattu 16.12.2018.
- ↑ a b c Richard Cavendish: Death of Joseph-Ignace Guillotin History Today 3.3.2014. Viitattu 16.12.2018.
- ↑ a b c d Marcel Le Clère: Guillotin Joseph Ignace (ranskaksi) Encyclopædia Universalis. Viitattu 16.12.2018.
- ↑ a b Arno Forsius: Joseph-Ignace Guillotin (1738—1814) — lääkäri ja giljotiinin keksijä (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.12.2018.
- ↑ a b Guillotine (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 16.12.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joseph-Ignace Guillotin Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
