John Flamsteed
| John Flamsteed | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1646 Denby, Derbyshire, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 31. joulukuuta 1719 Greenwich, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kansalaisuus | Brittiläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Jesus College Cambridgen yliopisto |
| Instituutti | Greenwichin observatorio |
| Oppilaat | Edmond Halley |
| Tutkimusalue | Tähtitiede |
| Tunnetut työt | Historia Coelestis Britannica-teos |
John Flamsteed (19. elokuuta 1646 – 31. joulukuuta 1719) oli englantilainen tähtitieteilijä, joka nimitettiin Kaarle II:n perustamaan Greenwichin observatorioon ensimmäiseksi johtajaksi vuonna 1675, ja oli siten ensimmäinen kuninkaallinen tähtitieteilijä, Astronomer Royal.[1] Flamsteed kirjoitti tähtiluettelon, Historia Coelestis Britannica. Luettelossa tähdet on järjestetty kasvavan rektaskension mukaiseen järjestykseen. Myöhemmin tähtiin alettiin viitata Flamsteedin luettelon mukaisilla järjestysnumeroilla.[2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Flamsteed syntyi Derbyshiren kreivikunnassa sijaitsevassa Denbyn kylässä, lähellä Derbyn kaupunkia Englannissa. Hänen isänsä oli melko varakas liikemies, hänen äitinsä kuoli Johnin ollessa lapsi. Äidin kuolemalla oli kauaskantoisia seurauksia Flamsteedin myöhemmässä elämässä. Flamsteed sai peruskoulutuksensa Cambridgessa sijaitsevasta Jesus Collegesta. Koulun oli tarkoitus antaa oppilaille paremmat valmiudet yliopisto-opiskeluun. Flamsteedin huonon terveydentilan takia hän joutui 14-vuotiaana kuitenkin jättämään koulun kesken. Flamsteed oli tästä hyvin pettynyt, mutta päätti aloittaa omatoimisen opiskelun.[3]
Flamsteed opiskeli vuodet 1662–1669 itsekseen tähtitiedettä. Hänen opiskelunsa ei ollut helppoa, sillä hänen isänsä vastusti poikansa opiskelua. Isä perusteli kantaansa pojan heikolla terveydellä, mutta myöhemmässä elämässään Flamsteed kertoi, että hänen isällänsä saattoi olla muita motiiveja. Tällainen motiivi voisi olla se, että Flamsteedin äidin kuoltua hänen isänsä tarvitsi jonkun pitämään huolta taloudesta, tähän työhän Flamsteed olisi sopiva. Varmaa tietoa tästä ei ole, mutta Flamsteed tunsi katkeruutta isäänsä kohtaan tämän vuoksi.[3]
Järjestelmälliset tähtitieteelliset havainnot Flamsteed aloitti vuonna 1671. Samoihin aikoihin hän aloitti kirjeenvaihdon Henry Oldenburgin ja John Collisin kanssa. Oldenburg ja Collis järjestelivät Flamsteedille tapaamisen englantilaisen tieteilijän Jonas Mooren kanssa, samalla kun Flamsteed oli vierailemassa Royal Societyssä vuonna 1670. Flamsteed sai Mooren taaksensa, ja Moore painosti kuningas Kaarle II:n kautta Jesus Collegea antamaan Flamsteedille M.A-tutkinnon (Master of Arts) vuonna 1674.[3]
Helmikuussa vuonna 1675 Flamsteed matkusti Lontooseen, missä hän asui Mooren luona. Moore järjesti Flamsteedille tapaamisen kuninkaan kanssa Kuninkaallisen observatorion perustamisesta. Flamsteed oli itse asiassa päässyt jonkinlaiseen kuninkaan suosioon, sillä hän oli tehnyt tälle ja Yorkin herttualle vuotta aiemmin barometrin ja lämpömittarin. Flamsteed nimitettiin 4. maaliskuuta vuonna 1675 observatorion johtajaksi. Hän nautti sadan punnan vuosittaista tuloa, mistä hän joutui maksamaan kymmenen puntaa veroa. Flamsteed joutui myös itse kustantamaan tarvittavat instrumentit. Observatoriossa aloitettiin havaintojen teko vuonna 1676.[3] Vuosi myöhemmin hänet äänestettiin Royal Societyn jäseneksi. Flamsteed oli hyvin tarkka havainnoitsija ja hänellä oli uransa aikana useita havainto-ohjelmia, joilla haettiin vastauksia tuon ajan keskeisiin ongelmiin. Tutkimusten tuloksena Flamsteed keksi kartoissa käytetyn kartioprojektion.
Flamsteed oli luonteeltaan perfektionisti. Hänen kanssaan ei siksi ollut helppoa tulla toimeen. Newton tarvitsi tietoja Kuun radasta kehittäessään painovoimalakia. Näyttäisi siltä, ettei Flamsteed oikein tiennyt missään vaiheessa, mitä tietoa Newton häneltä milloinkin tarvitsi. Tämän johdosta Newtonin ja Flamsteedin välit eivät olleet parhaat mahdolliset. Flamsteed näyttäisi olleen myös Edmond Halleylle katkera. Varmaa syytä tähän ei tiedetä, mutta jonkinlaista ammattikateutta heidän välillään näyttää olleen.
Flamsteed kuoli Lontoossa vuonna 1719.
Historia Coelestis Britannica[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Flamsteedin kuoleman jälkeen vuonna 1725 julkaistiin noin 3 000 tähteä käsittävä luettelo, Historia Coelestis Britannica, ja hieman myöhemmin siihen liittyvä kartasto Atlas Coelestis. Bayerin kirjainten ohella, luettelossa käytettyä järjestysnumerointia on sittemmin alettu käyttää tähtien tunnuksina. Flamsteedia oli jo hänen elinaikanaan vaadittu julkaisemaan luettelo, mutta täydellisyyttä tavoittelevan luonteensa vuoksi hän kieltäytyi tästä sanoen sen olevan kesken. Tuolloin Royal Societyn puheenjohtajana toiminut Newton otti havaintojen tiedot haltuunsa ja antoi Halleyn käsitellä ja julkaista ne. Luetteloa painettiin 400 kappaletta vuonna 1712. Niistä 300 Flamsteed pystyi keräämään itselleen.[2] Nämä hän poltti Kuninkaallisen observatorion edessä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hannu Karttunen: Flamsteed, John (1646–1719) Ursa. Viitattu 7. syyskuuta 2007.
- ↑ a b Hannu Karttunen: Tähtiluettelo Ursa. Viitattu 7. syyskuuta 2007.
- ↑ a b c d J. J. O'Connor ja E. F. Robertson: John Flamsteed Mathematics Genealogy Project. Viitattu 7. syyskuuta 2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Online-luettelo Flamsteedin muistiinpanoista (osa Greenwichin kuninkaallisen observatorion arkistoa Cambridgen yliopiston kirjastossa)
- Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 425–426. "John Flamsteed (1646–1719)". Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1.
| ||||||||||||||||||||||
