Johann Christian Friedrich Hæffner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johann Christian Friedrich Hæffner

Johann Christian Friedrich Hæffner (2. maaliskuuta 175928. toukokuuta 1833) oli saksalaissyntyinen, Ruotsissa vaikuttanut säveltäjä. Hän opiskeli urkujensoittoa ja laulua. Tukholmassa hän työskenteli Saksalaisen kirkon urkurina, laulunopettajana ja hovin musiikillisena johtajana sekä Uppsalan tuomiokirkkourkurina 1821-1833.[1] Hän sävelsi oratorion Försonaren på Golgatha ja muuta hengellistä musiikkia, jota julkaistiin muun muassa Johan Olof Wallinin virsikirjassa.[2] Hæffner sävelsi myös muihin genreihin lukeutuvaa musiikkia, kuten oopperan Electra, jonka levytys julkaistiin Caprice-levymerkillä vuonna 1993.[3] Hänen tuotanonsa oli suurelta osin tilapäismusiikkia. Hän oli merkittävä pedagogi ja kapellimestari ja hänet tunnetaankin ennen muuta kansanlaulujen sovittajana ja koraalikirjan tekijänä.[4]

Kun Ruotsissa hyväksyttiin uusi virsikirja vuonna 1818, ns Wallinin virsikirja, sai Haeffner tehtäväkseen laatia siihen koraalikirjan. Se valmistui 1820 ja sai nimekseen Svensk Choralbok. Sille oli luonteenomaista, että edellinen, vuoden 1697 koraalikirjan rytmiltään vaihtelevat sävelmät oli muokattu tasajakoisiksi. Tätä perusteltiin pedagogisilla syillä; seurakunnan olisi siten helpompaa yhtyä lauluun. Haffnerin näkemyksen kolmitahtiset sävelmät sotivat koraalimusiikia vastaan, jonka tuli olla "vakavaa ja juhlallista". Myöhemmin Haeffnerin koraaleja nimitettiin "haeffnerin tasakäynti" (haeffnerlunken), johon syynä oli rytmin vaihtelun puuttuminen ja yhä hidastuva laulun tempo. Tempo saattoi olla jopa 2-4 sekuntia puolinuottia kohti.[5] Haeffnerin koraalikirja oli käytössä120 vuotta, vuoden 1939 koraalikirjan valmistumiseen saakka.[4] Kuvaavaa Haefnerin ajan virren laulun nopeudesta on ohje oppikirjassa vuodelta 1828 "Koraalia ei tule laulaa liian nopeasti eikä liian hitaasti. Se, että yhdellä hengityksellä laulaa kaksi yhtä pitkää nuottia, on yleensä sopiva tempo". Kuitenkin tuosa vaiheessa oli tarkoitus nopeuttaa virren laulua.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johann Christian Friedrich Hæffner sok.riksarkivet.se. Viitattu 20.11.2020. (ruotsiksi)
  2. AllMusic: Johann Christian Friedrich Haeffner – Biography
  3. Musikverket: Electra | Caprice Records
  4. a b Johann Christian Friedrich Hæffner sok.riksarkivet.se. Viitattu 25.1.2022. (ruotsiksi)
  5. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen.: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 28. Wessmans musikförlag AB Visby 2014, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  6. Den svenska psalmboken Volym 2 Slutbetänkande av 1969 års psalmkommitté, s. 158, 164. Statens offentliga utredningar 1985ː17. Civildepartmentet, 1985. ISBN 91-38-08760-X. (ruotsiksi)