Johan Victor Strömberg
Johan Victor Strömberg (25. kesäkuuta 1863 Viipuri – 22. lokakuuta 1932 Tammisaari) oli suomalainen arkkitehti ja teollisuuskoulun lehtori.[1][2] Pääasiallisesti Strömberg piirsi kansallisromantiikan kyllästämiä jugendtyylisiä rakennuksia.
Strömberg valmistui arkkitehdiksi 1887 Polyteknillisestä opistosta, jonka jälkeen hän jatkoi heti opintojaan Italiassa sekä Saksassa, Berliinin teknillisessä Korkeakoulussa 1890–1891. Strömberg teki opintomatkoja Saksaan, Tanskaan, Itävalta-Unkariin ja Italiaan sekä vieraili teollisuusnäyttelyissä useissa Euroopan maissa. Hän oli aluksi huoneerakennusopin lehtorina Turun teollisuuskoulussa 1891–1898. Vuonna 1898 hän aloitti työt Kuopion teollisuuskoulun huoneenrakennusosaston lehtorina, jota virkaa hän hoiti eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1928 saakka. Strömberg oli myös Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenenä.[2]
Opetustyönsä lisäksi Strömberg suunnitteli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Kuopion kaupunkiin erinomaisella ammattitaidolla lähes kaikki merkittävämmät rakennuskohteet. Kuopiolaisesta näkökulmasta Strömbergiä voikin pitää erittäin merkityksellisenä arkkitehtina. Hän oli kaupungissa sekä arkkitehtuurin tyylin että teknisten ratkaisujen osalta edelläkävijä, joka jatkuvasti täydensi taitojaan muun muassa lukuisilla ulkomaille suuntautuneilla opintomatkoilla. Vaikka useita Strömbergin suunnittelemista rakennuksista on purettukin, näkyy hänen vaikutuksensa edelleen voimakkaasti kaupungissa. Vuosisadan ensikymmenillä Strömberg suunnitteli myös useita puurakennuksia, joita leimaa hänen kiinnostuksensa puun rakenteellisiin käyttömahdollisuuksiin. Kun puutalot muutoin vielä tehtiin hirsiseinäisinä, Strömberg käyttikin jo runkorakennetta.
Strömbergin kiinnostus ei rajoittunut vain yksittäisiin rakennuksiin, vaan hänellä näyttää olleen mielikuva koko kaupungin tasapainoisesta arkkitehtonisesta ilmeestä. Ajatuksiaan hän rupesi toteuttamaan konkreettisesti ja Kauppakadusta muodostuikin arkkitehdin töiden näyttely. Meijeri, Museo, Suomen pankin rakennus, Yhdyspankin rakennus, Kauppahalli, NMKY:n talo, jne... Näin lähes kaikki julkiset rakennukset saivatkin hahmonsa Strömbergin kynästä 1900-luvun alkupuolen Kuopiossa.
2000-luvulle säilyneissä rakennuksissa näkee Strömbergin elävän mielenkiinnon arkkitehtuuria kohtaan rakennusten yksityiskohdiossa, julkisivuissa ja muotojen moninaisuudessa.
Strömberg matkusteli vapaa-ainakaan paljon pitkin Suomea ja vietti kesiä muun muassa Helsingin Meilahdessa, jonka kesähuviloihin kokoontui paljon Suomen taide- ja tiedeyhteisöjä. Strömberg itse oli tuttu vieras Meilahdessa sijainneessa Villa Laaksolassa.
Kirjallista tuotantoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perspektiiviopin pääpiirteet: teollisuuskouluja varten. Tekijä, Helsinki 1912
Arkkitehdin suunnittelemia rakennuksia Kuopiossa ikäjärjestyksessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuopion kauppahalli (os. Kauppakatu 1–5, rak. 1902)
- Raittiustalo (rak. 1905, purettu 1974)
- Puijon Näköalatorni (rak 1906, purettu 1963)
- Puijon Maja (os. Puijonsarventie) (rak. 1906)
- Kauppakoulu/Maljapuronkoulu (os. Maaherrankatu 24, rak. 1906-07)
- Kuopion museo (os. Kauppakatu 23) (rak. 1907)
- Sähkölaitos (os. Tulliportinkatu 3) (rak. 1907)
- Kuopion kaupungin Säästöpankin talo (rak 1907, purettu 1963)
- Pohjoismaiden osakepankin talo (os. Kauppakatu 20, rak. 1908)
- Käsiteollisuusyhdistyksen koulu (os. Kuopion lääninvankilan piha, rak. 1908)
- Asemakoulu (os. Asemakatu 3–5) (rak. 1908)
- Päiväranta huvila, Lohja (Gunnar Soinisen kesäasunto, rak. 1908)
- Kuopion Osuusmeijeri (rak. 1909)
- NMKY:n talo (os. Kauppakatu 40–42) (rak. 1911, purettu 1974)
- Siilinjärven Sairaala (rak. 1911)
- Kansalliskauppa Oy:n talo (os. Kauppakatu 33) (rak 1912, purettu 1974)
- Suomen pankin talo (os. Kauppakatu 25–27) (rak. 1912)
- Harjulan Sairaalaan päärakennus (rak. 1915)
- Vanha Kivelä (os. Niuvantie 4) (rak. 1915)
- Salmelan Tilan päärakennus (rak. 1918)
- Syvänniemen kirkko (rak. 1925)
- Iisalmen kauppahalli (rak. 1926)
- Asuintalo Kanttilan korttelissa (os. Koljonniemenkatu 15, rak. 1927)
- Savon Sanomien toimitalo (os. Vuorikatu 23)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Kuopio 200, Kuopion kaupungin rakennusvaiheita 1982, s. 102-119 (ISBN 951-9383-32-8)
- http://www.pohjois-savonmuisti.fi/askeleita/tori.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.kuopionkauppahalli.fi/fi/HISTORIA.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://kulttuuri.kuopio.fi/museo/press/Ilmi%F6museo/Kuopion%20museo%20100%20v/Kuopion_museo_100v_Tapio_L.htm[vanhentunut linkki]
- http://www.pohjois-savonmuisti.fi/askeleita/strom.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.kaupunginosat.net/lillmejlans/index.php/elm-meilahdessa-livet-i-mejlans-mainmenu-225
- http://www.kulttuuriymparisto.kuopio.fi/kut/kulttuuristrategia_liitepank.nsf/Files/280108132938975/$FILE/Nettiympstrat.pdf[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuolinilmoitus, Uusi Suomi, 26.10.1932, nro 291, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Kuolleita, Helsingin Sanomat, 28.10.1932, nro 293, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannu Puurunen ja Helena Riekki, J. V. Strömbergin arkkitehtuuria Kuopiossa. Kuopion läänin taidetoimikunta, Kuopio 1976
|
