Johan Fredrik Palm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Fredrik Palm (20. elokuuta 1754 Tukholma15. maaliskuuta 1821 Edsberg) oli ruotsalainen säveltäjä, pianisti ja musiikkikasvattaja.[1]

Palm pääsi vuonna 1772 opettamaan kosketinsoittoa Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian opetusinstituutioon. Hän työskenteli Kuninkaallisessa oopperassa säestäjänä cembalolla vuosina 1778–1787 ja sitten toisena laulumestarina vuoteen 1805. Jälkimmäisessä toimessa Palm oli vastuussa harjoituksista ja solistien laulukunnosta. Hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi vuonna 1794. Vuodesta 1818 kuolemaansa hän opetti sen opetusinstituutiossa alkeislaulua.[1]

Pianistina Palm esiintyi esimerkiksi solistina Wolfgang Amadeus Mozartin konsertossa Riddarhusetissa syyskuussa 1792 ja Johann Christian Bachin kaksoiskonsertossa Olof Åhlströmin kanssa Börssalenissa maaliskuussa 1795. Palm oli jäsenenä Tukholman ammattilais- ja harrastelijamuusikoita aikanaan yhdistäneessä Par Bricole -sääntökunnassa.[1]

Palmin sävellystuotantoon kuuluu kymmenittäin lauluja, joista enemmistö on 1790-luvulta. Laulujen joukossa on esimerkiksi juoma- ja rakkauslauluja, joissa on vaikutteita sekä Ranskan että Saksan lauluperinteistä. Palmin laulujen sanojen tekijöihin kuuluivat Anna Maria Lenngren, Axel Gabriel Silfverstolpe, Carl Lindegren, Gustaf von Paykull, Frans Michael Franzén, Johan Henric Kellgren ja Johan Elers. Palm sävelsi myös pianokappaleita, kuten Marche funebren c-mollissa (1807), kaksi F-duurivalssia (1808, 1814) ja muunnelmateoksia. Hän sovitti Johan David Zanderin Kronfogdarne-alkusoiton pianolle. Olof Åhlström julkaisi Palmin sävellyksiä antologioissaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Johan Fredrik Palm Swedish Musical Heritage