Jefim Dzigan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jefim Lvovitš Dzigan (ven. Ефи́м Льво́вич Дзига́н, 14. joulukuuta 1898 Moskova31. joulukuuta 1981 Moskova) oli neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja.

Jefim Dzigan valmistui Boris Tšaikovskin elokuvakoulusta ja aloitti uransa vuonna 1924 näyttelijänä, apuohjaajana ja kuvaajana. Hänen ensimmäinen ohjaustyönsä oli Mikheil Tšiaurelin kanssa Georgiassa tehty Pervyi kornet Strešnev (1928). Dziganin tunnetuin elokuva on Venäjän kansalaissotaa kuvaava Kronstadt (My iz Kronštadta, 1936). Vsevolod Višnevskin käsikirjoitukseen perustuvaa elokuvaa pidettiin aikanaan yhtenä neuvostoelokuvan huippusaavutuksista. Se sai Stalin-palkinnon vuonna 1941.[1] Jesli zavtra voina (1938) kuvaa naivisti Natsi-Saksan mahdollista hyökkäystä Neuvostoliittoon[2].

Sodan jälkeen Dzigan kuvasi Kazakstanissa ja Azerbaidžanissa suurmieselämäkerrat[2] Džambul (1953) ja Fatali-Han (1947, julkaistu 1959). Vallankumoushistoriallinen Prologi (Prolog, 1956) oli yksi ensimmäisistä neuvostoliittolaisista laajakangaselokuvista. Aleksandr Serafimovitšin teokseen perustuva Rautavirta (Železnyi potok, 1967) sai yleisliittolaisen elokuvafestivaalin pääpalkinnon vuonna 1968.[1]

Dzigan työskenteli vuodesta 1937 lähtien Neuvostoliiton elokuvakoulun VGIK:n opettajana ja vuodesta 1965 professorina. Hän liittyi NKP:hen vuonna 1943. Ohjaaja sai Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimen vuonna 1969.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kino: entsiklopeditšeski slovar, s. 123. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  2. a b Rollberg, Peter: Historical Dictionary of Russian and Soviet Cinema, s. 201–202. Lanham, Maryland; Toronto; Plymouth, UK: The Scarecrow Press, 2009. ISBN 978-0-8108-6268-5.