Jean Jacques Régis de Cambacérès
Jean Jacques Régis de Cambacérès, Parman herttua, Cambacérèsin herttua, keisarikunnan arkkikansleri (18. lokakuuta 1753 Montpellier – 8. maaliskuuta 1824 Pariisi), oli ranskalainen valtiomies ja yksi kolmesta konsulista Napoleon Bonaparten ja Charles-François Lebrunin ohella. Hänet muistetaan todennäköisesti parhaiten tekemästään Code Napoléon -lakikokoelmasta, joka on nykypäivänäkin pohjana useiden maiden oikeusjärjestelmille.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cambacérès syntyi vanhaan montpellier’laiseen aatelisukuun, joka oli palvellut sukupolvien ajan oikeusviroissa. Hän suoritti opintonsa Montpellier’n yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 1771 hän seurasi isäänsä tämän virassa ja vuonna 1774 hänestä tuli asianajaja ja sen jälkeen ”Cour des Comptes” (tilintarkastusviraston) neuvos kotikaupungissaan.
Vallankumouksen aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän osallistui aktiivisesti Ranskan vallankumoukseen toimien kotikaupunkinsa neuvostossa ja alueen yleisenä syyttäjänä sekä Hérault’n rikostuomioistuimen puheenjohtajana.
| ||||||||||||||||||
