Jazz-hautajaiset
Jazz-hautajaiset on New Orleansissa Lousianassa tunnettu hautajaistapa, jossa hautajaissaattueeseen kuuluu jazzia soittava puhallinorkesteri. [1] Jazz-hautajaiset ovat erityisesti afroamerikkalaisen yhteisön perinnettä.[2] Yhdysvalloissa mustien orjien hautajaisiin kuului jo 1700-luvulla hautajaissaattue, jossa laulettiin ja soitettiin, ja tapa oli käytössä myös New Orleansissa.[1]
Hautajaisten kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jazz-hautajaiset noudattavat määriteltyä paraatirakennetta. Kun siunaustilaisuus päättyy, orkesteri seuraa perhettä hautausmaalle joko jalan tai hevosen vetämissä vaunuissa. Orkesteri muodostaa "ensimmäisen rivin" ja soittaa surumusiikkia ja perinteisiä virsiä. Musiikki eroaa nykyjazzista ja myös Dixieland-jazzista. Paraatin johtajalla on näyttävä vyö, musta hattu ja joskus myös koristeellinen sateenvarjo, ja hän kävelee kulkueen edessä. Hautajaisvieraat kulkevat orkesterin takana niin sanottuna "toisena rivinä" mahdollisesti myös tanssien musiikin tahdissa.[2] Vainaja hyvästellään perheen hautaan, joka New Orleansin suoperäisyyden takia on yleensä maanpinnan yläpuolelle nouseva hautakappeli.[3] Tämän jälkeen musiikin tempo vaihtuu, ja orkesteri soittaa iloisia kappaleita, kuten "When the Saints Go Marching In".[2]
Jazz-hautajaisia järjestetään muusikoille, mutta myös muille. Tapaa pidetään kunnioittavana, sillä jazzin katsotaan kuuluvan yhtä lailla kuolemaan kuin elämäänkin.[2]
Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grigori Aleksandrovin elokuvassa Iloiset pojat (1934) nähdään jazz-hautajaiset.[4]
James Bond-elokuva Elä ja anna toisten kuolla (1973) alkaa jazz-hautajaisilla. [5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kein, Sybil: The Celebration of Life in New Orleans Jazz Funerals. Revue française d'études américaines, 1992, 51. vsk, s. 19-26. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Jazz Funerals of New Orleans National Museum of Funeral History. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Reed, Rou: Deterioration of Quaint Old Tombs Provokes New Orleans Controversy The New York Times. 15.2.1975. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Grigori Aleksandrov: Iloiset pojat 1934. Youtube, 1:09:44.
- ↑ "June 27: 45 years ago, 'Live and Let Die' brought James Bond to New Orleans nola.com. Viitattu 9.12.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Preservation Hall Foundation: New Orleans Jazz Funeral Demonstration I Youtube. Viitattu 9.12.2023.