Japanilainen ristikko
Japanilainen ristikko eli siluettiristikko eli nonogrammi on sanaristikkotyyppi, jossa on tarkoituksena värittää ristikon ruuduista vihjeiden avulla ruutuja. Väritetyistä ruuduista muodostuu kuva.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ristikkotyyppi sai alkunsa 1980-luvun lopussa. Graafikko Non Ishida osallistui Tokiossa järjestettyyn kilpailuun, jossa pilvenpiirtäjien seiniin hahmoteltiin kuvia sytytetyillä ja sammutetuilla ikkunavaloilla. Hän keksi kilpailun ansiosta japanilaisen ristikon konseptin. Sattumalta Ishida ja toisessa lehdessä työskennellyt Tetsuya Nishio julkaisivat kumpikin keksintönsä samoihin aikoihin.[1]
Ishida näytti ristikkoideansa vuonna 1989 James Dalgetylle, joka lupasi kaupallistaa sen maailmalla. Brittiläinen sanomalehti The Sunday Telegraph alkoi julkaista japanilaisia ristikoita viikoittain, ja myöhemmin myös japanilainen Mainichi Shimbun alkoi julkaista niitä.[1]
The Sunday Telegraph alkoi julkaista japanilaisia ristikoita sisältäviä kirjoja joka vuosi vuonna 1999.[1]
Nintendo aloitti vuonna 1995 Picross-pelisarjan, jossa pelaaja ratkaisee japanilaisia ristikoita. Pelejä on julkaistu Nintendon Game Boy-, Super Famicom-, DS-, 3DS- ja Switch-konsoleille.[2] Suomalainen harrastelijaryhmä MJK Games julkaisi 2000-luvun alussa Picross Mania -nimisen pelin, mutta lopetti toimintansa Nintendon uhattua oikeustoimilla.[3]
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sana Nonogram tulee ristikon keksijän Non Ishidan nimestä ja englannin kielen sanasta diagram. James Dalgety keksi sanan vuonna 1990 ja rekisteröi sanan tavaramerkikseen vuonna 1995.[1]
The Sunday Telegraph järjesti kesällä 1998 kilpailun, jossa lukijat saivat äänestää haluamaansa termiä japanilaisten ristikoiden nimeksi. Lukijat valitsivat termin Griddler.[1]
Sana Picross on Nintendon tavaramerkki.[3]
Ratkaiseminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruuturivien ylä- ja sivumarginaaleissa kerrotaan vihjeenä kunkin rivin peräkkäisten väritettävien ruutujen määrä. Väritettyjen ruuturyhmien väliin on aina jätettävä vähintään yksi tyhjä ruutu. Esimerkiksi vihje ”3 6 2” tarkoittaa, että rivillä on yksi kolmen, yksi kuuden ja yksi kahden värillisen ruudun ruuturyhmä. Japanilaiset ristikot ovat yleensä mustavalkoisia. On myös samalla tavalla ratkaistavia, mutta monella eri värillä täytettäviä ristikoita. Niissä vihjenumeroiden värit kertovat, minkä väriseksi kyseiset ruudut tulee värittää. Eriväristen vihjenumeroiden väliin ei välttämättä tule yhtään tyhjää ruutua.
Japanilaisen ristikon ratkaiseminen kannattaa aloittaa etsimällä ruudukosta rivejä, joilta väritetään kaikki ruudut. Jos väritettävien ruutujen määrän kertova numero on suurempi kuin puolet rivin pituudesta, voi päätellä ruudut, jotka varmasti väritetään. Risteäviltä riveiltä kannattaa etsiä rivit, joista väritetään vain yksi ruutu tai yksi ruuturyhmä. Sen avulla selviävät varmasti tyhjiksi jäävät ruudut.
Jos yleisimmillä metodeilla ei saa täytettyä enempää ruutuja, on hyvä alkaa miettiä pidemmälti ja verrata eri vaihtoehtoja katsomalla esimerkiksi, mitkä väritetyt ruudut aiheuttaisivat konfliktin risteävän rivin kanssa, ja sulkea sitä kautta vaihtoehtoja pois.
Ristikkoa ratkoessa ei ikinä tulisi arvailla tai todennäköisyyksien mukaan lähteä täyttämään ruutuja. Jo yksikin väärin väritetty ruutu voi muuttaa ristikon lopputuloksen täysin, ja vikaa voi olla mahdoton jälkeenpäin löytää ja korjata.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Griddler Puzzles and Nonogram Puzzles The Puzzle Museum. Viitattu 21.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Gillbanks, Ben: The Fascinating Origins of Nonogram Puzzles Ninja Puzzles. 7.12.2023. Viitattu 21.6.2025. (englanniksi)
- 1 2 Ranta, Petri: Tapaus MJK: Tekikö Nintendo selvää suomalaisesta pelinkehittäjästä? Mikrobitti. 27.4.2025. Viitattu 21.6.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Japanilainen ristikko Wikimedia Commonsissa
