Jan Stamic
Jan Václav Antonín Stamic (saks. Johann Wenzel Anton Stamitz; kastettu 30. kesäkuuta 1717 Německý Brod, Böömi – 27. maaliskuuta 1757 Mannheim, Saksa) oli tšekkiläinen säveltäjä ja viulisti. Hän kuului niin sanottuun Mannheimin koulukuntaan. Stamic syntyi Německý Brodissa (nyk. Havlíčkův Brod) Tšekissä. Hän aloitti musiikin opiskelun isänsä johdolla, joka oli urkuri. Vuonna 1741 Stamic siirtyi Mannheimiin, jossa hänestä tuli hoviorkesterin ensiviulisti ja hieman myöhemmin myös konserttimestari. Vuodet 1754–1755 hän vietti Pariisissa. Hän kuoli 39-vuotiaana Mannheimissa vuonna 1757. Stamic sävelsi konserttoja (pääasiassa viululle ja huilulle), kamarimusiikkia, sinfonioita sekä messun. Erityisesti jälkimaailma arvostaa sinfonioita, joita Stamic sävelsi yli 50. Stamicin sävellyksiä ei nykyisin enää juuri esitetä, mutta häntä pidetään nykymuotoisen sinfonian tärkeimpänä luojana ja tällä alalla lähinnä Joseph Haydnin ja Wolfgang Amadeus Mozartin edelläkävijänä.[1]
Jan Stamicin poikia olivat säveltäjät Karel Stamic (saks. Carl Stamitz, 1746–1801) ja Antonin Stamic (saks. Anton Stamitz, s. 1754, k. vuoden 1820 tienoilla), joka asui ja työskenteli vuodesta 1770 lähtien Pariisissa. Molemmat sävelsivät isänsä tapaan sinfonioita ja konserttoja ym. soitinmusiikkia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jan Stamic Wikimedia Commonsissa
|