Jan-Erik Sundström
| Jan-Erik Victor Sundström | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. tammikuuta 1914 Oulu |
| Kuollut | 14. syyskuuta 1969 (55 vuotta) Lemunniemi Kaarina |
| Vanhemmat |
Isä:Eliel Sundström (1885–1939) Äiti: Vava Elise (s. Höckert) (1891–1960) |
| Puoliso |
Ensimmäinen vaimo: Dolly Margareta (s. Schauman) (1905–?) Toinen vaimo: Kaija (s. Pohjala) (1914–1951) Kolmas vaimo: Edith Erika (s. Lindroos) (1911–1991) |
| Lapset |
Juhani Toivo Eliel (1945–2014) Marjatta Aino Liisa (1947–) Anne-Maj (1952–) |
Jan-Erik Sundström[1] (10. tammikuuta 1914 – 14. syyskuuta 1969) oli Kaarinassa sijaitsevan Ala-Lemun kartanon omistaja vuosina 1939–1968. Hän hoiti kartanon ayrshirekarjaa, merkittävää hedelmätarhaa sekä harjoitti määrätietoista hevosjalostusta ja harjoitti raviurheilua.
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viisi luokkaa yhteiskoulua
- Maanviljelysopisto
Nostoväkipalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinäkuussa 1940 Jan-Erik kutsuttiin nostomiehenä sotilaspalveluun. Aluksi hän oli Pensarin linnakkeella ja myöhemmin hänet siirrettiin erilaisiin tehtäviin Turun Laivastoasemalle. Nostoväkiaikana hänellä oli lomia maanviljelytöitä varten useita kertoja. Nostoväkipalvelu päättyi marraskuussa 1944. Sotilasarvoltaan hän on korpraali.
Ala-Lemun kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1935 Ala-Lemun kartanon tilaan liitettiin Torppalan ja Lundin alueet. Jan-Erik Sundström peri isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1939 kartanon maineen. Tilan kokonaispinta-ala oli tällöin yli 100 hehtaaria. Vuonna 1940 säädetyn siirtoväen pika-asetuslain ja maanhankintalain perusteella Ala-Lemun kartanon maista Torppalan alueelta lohkottiin tontteja siirtokarjalaisille.
Vuonna 1962 kartanon alassa oli metsää 47 hehtaaria, peltomaata 30 hehtaaria, puutarhaa 10 hehtaaria ja tie- ja joutomaata 10 hehtaaria. Traktorin lisäksi talossa on viljankuivuri, kotitarvikemylly ja katkaisusirkkeli. Kartanossa viljeltiin vehnää, sokerijuurikasta ja puutarhatuotteita.[2].
Jan-Erik Sundström myi Ala-Lemun kartanon maineen Turun kaupungille vuonna 1968.
Hevoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jan-Erik Sundströmin isä Eliel Sundström oli tuonut Oulusta mukanaan 1925 suomenhevosia ja Sundströmien hevosjalostuslinja perustui aluksi ori Einon-Tähteen (yh 1621) ja tammoihin Lippa (280-I), Jenny (yh 1463) sekä Tyrnävän kantaemään Huhu (1089-O), jonka emälinja perustui Voimaan (256-O). Vuonna 1933 Jenny (yh 1463) oli Suomen toiseksi nopein tamma[3].
Jan-Erikin menestyksellisin ravihevonen oli tamma Murron-Jenny (yh 3107). Vuonna 1939 Murron-Jenny oli saavuttanut 6 ensimmäistä sijaa, 4 toista sijaa, 4 kolmatta sijaa ja 1 neljännen sijan ansaiten 9500 mk[4]. Vuodesta 1939 alkaen jan-Erik on kasvattanut yli 50 varsaa.[1].
Jan-Erik risteytti 1940-luvulla E.T. Sippan (yh 763) Toivo Pohjalan ravikuninkaan Lohdutuksen (yh 232 Valio) kanssa ja sai siitosoriksi Kaipauksen (yh 688).
Jan-Erik Sundströmin lapset riimittelivät hevosistaan:
- Rakkaampi kuin mikään flikka
- mulle aina ollut on Lippa,
- Sippa, Vanha-Jenny
- ja Murron-Jenny verraton!
Ala-Lemun kartanon omia ja kasvatettuja hevosia[5].[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Syntymävuosi | Hevonen ja reknro | Emälinja | Sukupuoli | Ennätys |
|---|---|---|---|---|
| 1914 | Einon-Tähti (1621) | Vappu (1381-EP) | Ori | 3km/4,59,5 |
| 1916 | Lippa (280-1) | Lippa (yh 1530) | Tamma | 5,30,8 |
| 1917 | Ahkera-Liisa (1189-I) | Maija (1509-S) | Tamma | |
| 1918 | Jenny (765-I) | Emä: Elssa (1547-VS) | Tamma | 1,31,5 |
| 1918 | Jumpo (1038-I) | Emä: Lisä (870-VS) | Tamma | |
| 1921 | E.T. Huhu (yh 230) | Voima (256-O) | Ori | |
| 1925 | E.T. Sara (3003-1) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1925 | E.T. Sippa (yh 763) | Lippa (yh 1533) | Tamma | 1,37,1 |
| 1927 | E.T. Anna Greta (3282-I) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1928 | E.T. Trissan (3299-I) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1929 | E.T. Ilta-Tähti (3754-I) | Maija (1509-S) | Tamma | 1,48,5 |
| 1931 | Könnin-Marssi | Emä: E.T. Kaisa-Kulta (2730-I) | Ori | |
| 1931 | E.T. Kaisa-Kulta (2730-I) | Emä: Alice-Lotta (1141-O) | Tamma | |
| 1931 | Huhun-Liisa (4485-I) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1932 | Murron-Jenny (yh3107) | Jenny (yh 1463) | Tamma | 35,4 |
| 1933 | Vinha (20748) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1936 | Lemunlisa (10812) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1939 | Nopsakas (12535) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1940 | Kaipaus (yh 688) | Lippa (yh 1533) | Ori | 1,49,5S |
| 1944 | Kaipaava (57665) | Jenny (yh 1463) | Tamma | |
| 1945 | Susanna (16849) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1945 | Fixa (16849) | Voima (256-O) | Tamma | |
| 1945 | Jennyn-Tyttö | Jenny (yh 1463) | Tamma | 42,6 |
| 1947 | Iso-Jenny (17927) | Jenny (yh 1463) | Tamma | 38,8 |
| 1949 | Hattu-Matti (kantakirjaton) | Jenny (yh 1463) | Ori | 27,7 |
| 1951 | Jennyn-Muisto (100062) | Jenny (yh 1463) | Tamma | muu44,4 |
| 1952 | Taskumatti (5920) | Jenny (yh 1463) | Tamma | |
| 1954 | Raken-Lento (100180) | Pella (1239-H) | Tamma | 40,5 |
| 1957 | Huima (100730 vj) | Pella (1239-H) | Ori | 39,7a |
| 1957 | Lentori (182-71) | Pella (1239-H) | Ori | 39,7 – 41,6ly |
| Lennokki (11184) | Pella (1239-H) | Tamma | 36,4 |
Karja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjassa jatkui menestyksellisesti Eliel Sundströmin ayrshirejalostuslinja. Vuosien 1941 ja 1942 aikana Ursula (23195 AAA), Poppy 3 (50-16863 AAA), Regina (50-15181 AAA) sekä Poppy IV (32112 AAA) olivat vuositilastojen parhaiden lypsävien ayrshirelehmen joukossa[6]. Vuonna 1961 Ala-Lemussa syntynyt Feodora (50-37965 AAA), joka oli myyty Påkakseen Harri Sunsdtrömille, keräsi Britain Champion Cupissa voittopisteet[7].
Vuonna 1962 ayrshirekarjassa oli vielä 10 lypsävää, 10 nuorta ja 3 hevosta sekä 3 sikaa[2].
Omenat ja hedelmäpuut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ala-Lemun hedelmäpuutarhaa sanottiin Suomen suurimmaksi. Omenapuita oli 4 000 – 5 000 ja ne olivat kartanon erikoisuus. Kartanossa kasvatettiin myös luumu-, kirsikka- ja päärynäpuita. Vuoden 1939 pakkaset tuhosivat paljon hedelmäpuita, mutta Jan-Erik istutti 2 000 uutta tainta. [8].
Jan-Erik Sundströmin tulot romahtivat 1960-luvun loppupuolella kotimaisen omenan kysynnän romahtaessa suuren ulkomaisen omenatuonnin seurauksena. Jonkun aikaa Jan-Erik Sundström kuljetti omenia kuorma-autolla pohjoiseen, mutta lopulta ne eivät käyneen kaupaksi sielläkään. Viimeiset lastit kipattiin jonkun koulun pihalle lasten syötäväksi.[9].
Jäsenyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hevoskasvatusyhdistys Hippos r.y
- Lounasi-Suomen Ravi Oy
- Suomen Ravirengas
- Varsinais-Suomen Ayrshirekerhon jäsen ja varatilin- ja hallinnontarkastaja vuodesta 1940 alkaen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Vainikainen, Viljo: Suomen hevosmiehiä, s. 335. Kirjapaino =Oy Savo, 1959.
- ↑ a b Suuri Maatilakirja I. Kustannustuote Oy, 1963.
- ↑ Innamaa, Kerttu: Kaarinan pitäjän historia IV osa, s. 177. Kaarinan Historiatoimikunta, 1981.
- ↑ Hevostalous, lokakuu, 1939, julkaisija: Suomen hevostalousliittojen ja Suomen ravirenkaan äänenkannattaja
- ↑ http://www.sukuposti.net/site/index ja Jan-Erik Sundströmin sukulaisten haastettelu
- ↑ Suomen Ayrshirekarja, 01.10.1941 ja 01.10.1942, julkaisija: Suomen Ayrshireyhdistys
- ↑ Holma, Kauko: Suomen Ayrshirejalostuksen historia 1951 – 1981, s. 11. Suomen Ayrshiresäätiö, 1982.
- ↑ Tuomi, Liisa: Ala-Lemun Kartanon Puutarha, s. 11. Turun Porvarillinen Kulttuuriyhdistys ry., 1991.
- ↑ Turun Sanomat viikkoliite EXTRA 6. elokuuta 2016