James Oliver Curwood

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
James Oliver Curwood
James Oliver Curwood.  Piirtäjänä James Montgomery Flagg.
James Oliver Curwood. Piirtäjänä James Montgomery Flagg.
Syntynyt 12. elokuuta 1878
Owosso, Michigan
Kuollut 13. elokuuta 1927 (49 vuotta)
Owosso, Michigan
Ammatit kirjailija ja luonnonsuojelija
Äidinkieli englanti
Aikakausi 1900-luku
Tyylilajit romaanit
Aiheet toimintaseikkailut
Esikoisteos Captain Kidd of the Underground (1907)
Tuotannon kieli englanti
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
James Oliver Curwood, toinen vasemmalta, 1920
Curwoodin linna.

James Oliver Curwood [1](12. kesäkuuta, 187813. elokuuta 1927) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja luonnonsuojelija. 1920-luvulla Publishers Weekly sijoitti hänen kirjansa kymmenen parhaan joukkoon Yhdysvalloissa. Ainakin 18 elokuvaa on tehty Curwoodin romaanien ja lyhyiden kertomusten perusteella tai innoittamana. Kuolemansa aikoihin hän ansaitsi kirjailijoista parhaiten maailmassa sanaa kohden mitattuna. Kirjailija työskenteli Curwoodin linnassa, joka on nykyään museona Michiganin Owossossa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Curwood syntyi Michiganissa nelilapsisen perheen nuorimpana. Hän jätti lukion kesken, mutta läpäisi Michiganin yliopiston pääsykokeen. Hän kirjautui Michiganin yliopistossa englanninkieliselle osastolle opiskelemaan journalismia. Kahden vuoden kuluttua hän keskeytti tullakseen toimittajaksi. 

Curwood myi ensimmäisen tarinansa vuonna 1900 ollessaan töissä Detroit News-Tribune -sanomalehdessä. Vuoteen 1909 mennessä hänellä oli säästössä niin paljon rahaa, että hän pääsi matkustamaan Kanadan luoteisosaan. Tästä matkasta tuli inspiraation lähde hänen erämaihin sijoittuville seikkailutarinoilleen. Kirjojen menestys mahdollisti hänen vastaisuudessa matkustaa joka vuosi Yukoniin ja Alaskaan useiksi kuukausiksi. Tuotoksena syntyi enemmän kuin 30 seikkailukirjaa.

Curwood oli rikastunut kirjoistaan saamilla ansioillaan, ja hän toteutti vuonna 1922 lapsuudenaikaisen unelmansa ja rakennutti Owossoon Curwoodin linnan. Se rakennettiin 1700-luvun ranskalaisen linnan tyyliin. Curwoodin linna on nykyään museo.

Curwood oli innokas metsästäjä nuorena, mutta vanhempana hänestä tuli suuri luonnonystävä ja -suojelija. Hänen sai nimityksen vuonna 1926 Michiganin luonnonsuojelutoimikuntaan (Michigan Conservation Commission).

Vuonna 1927 ollessaan kalastusretkellä Floridassa Curwoodia puri hämähäkki häntä reiteen ja seurauksena oli allerginen reaktio ja tulehdus, josta aiheutui verenmyrkytys. Terveys romahti muutamassa kuukaudessa. Hän menehtyi kotiseudullaan 49 vuoden ikäisenä. Hänet haudattiin Oak Hillin (Owosso) hautausmaalle perhehautaan.

Owosson kaupunki pitää vuosittain kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Curwood-festivaalit. Tällöin juhlitaan kaupungin perinteitä. Lisäksi L'Anse Townshipin vuori Michiganissa on nimetty Curwoodin vuoreksi ja L'Anse Townshipin puisto on uudelleen nimetty Curwoodin puistoksi.

Kirjallisuus ja elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Curwoodin seikkailukirjoille esikuvan loi Jack London. Kuten London, Curwood sijoitti useat tarinansa mahtavaan luoteeseen (Great Northwest). Sen luonnosta ja eläimistä piirtyy kirjoihin luonteenomaista; mainittakoon Kazan (Kazan, susikoira), Baree, Son of Kazan (Kazanin poika), The Grizzly King (Kalliovuorten kuningas) and Nomads of the North (Salomaiden samoilijat). Monissa Curwoodin seikkailuromaaneissa on varsinaisena tai toissijaisena juonteena romanssi. Tämä piirre lisäsi kirjojen viehätystä ja kaupallista menestystä sekä nosti Curwoodin teokset menestyskirjalistoille 1920-luvulla. Suosituin teos oli The River’s End (Ihmismetsästäjän salaisuus) vuodelta 1920. Kirjaa myytiin yli 100,000 kappaletta ja Publisher Weeklyn mukaan se oli vuoden neljänneksi menestynein USA:ssa.

Elämänurallaan Curwood tuotti monenlaista kirjallisuutta ja suosittuja lehtiä. Curwoodin kirjallisuusluettelossa on enemmän kuin 200 artikkelia, lyhyttä kertomusta ja kirjoitussarjaa. Hänen teoksensa on julkaistu Kanadassa ja Englannissa. Joitakin hänen kirjojaan on käännetty ranskaksi, italiaksi, venäjäksi, espanjaksi, hollanniksi, ruotsiksi, suomeksi ja puolaksi. Teoksia on julkaistu näiden kielialueiden maissa. 

Viimeisen kirjansa Green Timber Curwood sai lähes valmiiksi ennen kuolemaansa. Dorothea A. Bryant viimeisteli teoksen ja se julkaistiin 1930.

Ainakin kahdeksantoista elokuvaa perustuu Curwoodin kirjoihin tai lyhyisiin tarinoihin. Tarina Wapi the Walrus kuvattiin kolme kertaa: 1919, 1927 ja 1953. Filmi perustui teokseen Back to God's Country. Vuoden 1919 versiossa näytteli Nell Shipman urheana ja seikkailunhaluisena naisena pohjoisen erämaassa. John Wayne näytteli Curwoodin teokseen The Wolf Hunters (Sudenpyytäjät) perustuvassa filmissä The Trail Beyond, 1934. Toimintosarjassa Kirby Grant esitti ratsupoliisikorpraali Rod Webbiä Chinook-koirineen kymmenessä filmissä.

Vuonna 1988 ranskalainen ohjaaja Jean-Jacques Annaud kuvasi elokuvan The Bear (Karhu). Tämä perustui Curwoodin romaaniin The Grizzly King (Kalliovuorten kuningas) vuodelta 1916. Filmi onnistui sytyttämään uuden kiinnostuksen Curwoodiin.

Osa Curwoodin kirjoista on Suomessa julkaistu suositussa Riksin sarjassa. Alkujaan niitä julkaisivat WSOY (kaksi nimikettä), Karisto (yhdeksän nimikettä)[2] ja Minerva (kahdeksantoista nimikettä).[3] Ostettuaan Minervan WSOY julkaisi uusintapainoksia.[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset ja niiden painokset Fennican mukaan:

  • Erämaan tytär, suomensi Aukusti Salo. Karisto, 1912. (Kariston 50 p:n romaaneja n:o 12). – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1388-X – Karisto, 1990 ISBN 951-23-2873-9
  • Jack Howlandin seikkailut, suomentanut Eero Alpi. Karisto, 1915. (Kariston 50 p:n romaaneja n:o 57).
  • Kazan: susikoira: seikkailukirja suurilta saloseuduilta,6. engl. painoksesta suom. Jussi Tervaskanto. Karisto, 1922. (Kariston nuorisonkirjoja,30). – Karisto, 1937. (10 mkan nuorisonsarja 1). – Otava, 1957. (Joka kodin tähtikirjasto 43). – Otava, 1974 ja 1979, (Maailman parhaita nuorisonkirjoja) ISBN 951-1-05426-0 – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1408-8
  • Sudenpyytäjät: seikkailuja saloilla, suom. O. A. Joutsen. WSOY, 1922. – WSOY, 1932. (W.S.O.Y:n koululaiskirjasto n:o 96).
    • Sudenpyytäjät, O. A. Joutsenen uudistettu suomennos. WSOY, 1957, 1959, 1959, 1971 ja 1974. (Punainen sulka 7) ISBN 951-0-06459-9
  • Aarteen etsijät: uusia seikkailuja saloilla, suom. O. A. Joutsen. WSOY, 1922 – WSOY, 1932. (W.S.O.Y:n koululaiskirjasto n:o 97).
    • Aarteen etsijät: jatkoa kirjaan "Sudenpyytäjät", O. A. Joutsenen uudistettu suomennos. WSOY, 1957, 1959, 1962, 1966 ja 1974. (Punainen sulka 8).
  • Hiljaisten miesten laakso, suom. Aito Kare. Minerva, 1923.
  • Kazanin poika, suom. Valfrid Hedman. Karisto, 1923. (Kariston nuorisonkirjoja 42). – Kazanin poika: seikkailukirja suurilta saloseuduilta, suom. Valfrid Hedman. Karisto, 1938. (10 mkan nuorisonsarja 9). – Otava, 1957. (Joka kodin tähtikirjasto 48). – Otava, 1974 (Maailman parhaita nuorisonkirjoja) ISBN 951-1-01189-8 – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1409-6
  • Ihmismetsästäjän salaisuus, suom. Aito Kare. Minerva, 1924. – 2. p Minerva, 1924. (Minervan halpa lukemisto n:o 5). – suom. O. A. Joutsen. WSOY, 1936. – suom. Aito Kare, WSOY, 1936, 1942, 1947. (Kymmenen markan romaaneja 67). – WSOY, 1957. (Riksin sarja 61).
  • Jumalan maa-ja nainen, suom. Väinö Nyman. Karisto, 1924. (Kariston nuorisonkirjoja 53) – Karisto, 1944. (Kariston 20 mkan romaaneja 9). – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1400-2
  • Kultainen paula, suom. Väinö Nyman. Karisto, 1924. (Kariston nuorisonkirjoja 51). – Karisto, 1943. (Kariston 20 mkn romaaneja 4). – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1600-5
  • Palavan metsän salaisuus, suomentanut A. Ä. Minerva, 1924.
    • Palava metsä, suomentanut A. Äi. 1.-2 p. WSOY, 1934. (Kymmenen markan romaaneja 33). 3. p. 1942. WSOY, 1934. (Kymmenen markan romaaneja 33). – WSOY, 1959. (Riksin sarja 91).
  • Salomaiden samoilijat, suom. Jussi Tervaskanto. Karisto, 1924. (Kariston nuorisonkirjoja 62). – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1646-3
  • Taistelu naisesta (The Alaskan), suomentanut Väinö Meltti. Karisto, 1924 (Kariston 20 mkan romaaneja 13). – Karisto, 1924. (Kariston nuorisonkirjoja 63). – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1387-1
  • Viimeinen raja, suomentanut H. Vaaja. Minerva, 1924. – WSOY, 1935. (Kymmenen markan sarja 42). –WSOY, 1942. (10 mk:n romaaneja 42). – WSOY, 1958. (Riksin sarja 72).
  • Henkipaton uskollisuus, suom. A. M. Minerva, 1925. – WSOY, 1937 ja 1940. (Kymmenen markan romaaneja 113) – WSOY, 1957 ja 1961. (Riksin sarja 60).
  • Kapteeni Plumin rohkeus, Minerva, 1925. – WSOY, 1936. (Kymmenen markan romaaneja 79). – WSOY, 1959. (Riksin sarja 78).
  • Kuoleman polulla, suomentanut Aarne Lehto. Minerva, 1925. – Kuoleman polulla: seikkailuromaani brittiläisen Columbian aarniometsistä, WSOY, 1938 ja 1940. (Kymmenen markan romaaneja 132). – WSOY, 1957. (Riksin sarja 69).
  • Lainsuojattoman kosto, suomentanut A. Lehto. Minerva, 1925. – Lainsuojattoman kosto, suomentanut A. Lehto. WSOY, 1935 ja 1942. (Kymmenen markan romaaneja 61). – WSOY, 1959. (Riksin sarja 89).
  • Kohtalon uhmaaja, suom. A. M. Minerva, 1926. – Minerva, 1926. (Minervan halpa lukemisto n:o 6). – WSOY, 1937. (Kymmenen markan romaaneja 114). – . WSOY, 1957. (Riksin sarja 68).
  • Kuolema kintereillä, suomentanut H. Vaaja. Minerva, 1926
  • Pohjolan kukka: seikkailuja suurilla saloilla, suom. Väinö Meltti. Karisto, 1926. (Uusia romaaneja 2). – Karisto, 1936. (Kariston 10 mkan romaaneja 6). – Karisto, 1945. (Kariston 20 mkan romaaneja 20). – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1386-3
  • Taistelujen mies, Minerva, 1926.
  • Kuolemanmajan salaisuus, suom. H. Vaaja. Minerva, 1927. – WSOY, 1936 ja 1941. (Kymmenen markan romaaneja 86). – WSOY, 1959. (Riksin sarja 80).
  • Kuolleista palanneet, suomentanut Aune Lindström. Minerva, 1927. – WSOY, 1936. (Kymmenen markan romaaneja 83). – WSOY, 1957. (Riksin sarja 63).
  • Lumikenttien laki: suomennos englanninkielisestä, Minerva, 1927. – Lumikenttien laki, WSOY, 1935 ja 1942. (Kymmenen markan romaaneja 41). – WSOY, 1957. (Riksin sarja 70).
  • Musta metsästäjä, suomensi H. Vaaja. Minerva, 1927. – WSOY, 1934 ja 1941. (Kymmenen markan romaaneja 40). – WSOY, 1955 ja 1960. (Riksin sarja 54).
  • Kirottu laakso, suomentanut Hilja Lumiranta. Minerva, 1928. – WSOY, 1939. (Kymmenen markan romaaneja 139). – WSOY, 1957 ja 1961. (Riksin sarja 67).
  • Kalliovuorten kuningas, Minerva, 1930. – Kalliovuorten kuningas, WSOY ja 1942, 1935. (Kymmenen markan romaaneja 53). – WSOY, 1957. (Riksin sarja 64). – Porvoo,WSOY, 1981 (Koulun peruskirjasto 21) ISBN 951-0-10740-9
    • Kalliovuorten kuningas, WSOY, 1985. (Kasettikirjat)
  • Taistelujen tyttö, Minerva, 1930. – WSOY, 1935 ja 1941. (Kymmenen markan romaaneja 50). – WSOY, 1959. (Riksin sarja 76).
  • Aarteen etsijät: uusia seikkailuja saloilla, suom. O. A. Joutsen. WSOY, 1932. (W.S.O.Y:n koululaiskirjasto n:o 97).
  • Vanha valtatie, suomentanut H. Vaaja. WSOY, 1935. (Kymmenen markan romaaneja 43). – WSOY, 1959. (Riksin sarja 79).
  • Vaaran polulla: romaani, suom. Eero Alpi. Karisto, 1942. (Kariston 15 markan romaaneja 4). – Karisto, 1980 ISBN 951-23-1645-5

Alkuteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Courage of Captain Plum, 1908 (Kapteeni Plumin rohkeus, Minerva, 1925, WSOY)
  • The Wolf Hunters, 1908 (Sudenpyytäjät, suom. O. A. Joutsen, WSOY, 1922)
  • The Great Lakes, 1909
  • The Gold Hunters, 1909 (Aarteen etsijät, suom. O. A. Joutsen, WSOY, 1922)
  • The Danger Trail, 1910 (Vaaran polulla, suom. Eero Alpi, Karisto, 1942)
  • The Honor of the Big Snows, 1911 (Lumikenttien laki, Minerva, 1927)
  • Steele of the Royal Mounted, 1911 (Lainsuojattoman kosto, suom. A. Lehto, Minerva, 1925)
  • The Flower of the North, 1912 (Pohjolan kukka : seikkailuja suurilla saloilla, suom. Väinö Meltti Karisto, 1926)
  • Isobel, 1913 (Henkipaton uskollisuus, suom. Aili Mönkkönen, Minerva, 1925)
  • Kazan, 1914 (Kazan, susikoira, suom. Jussi Tervaskanto, Karisto, 1922)
  • God's Country and the Woman, 1915 (Jumalan maa - ja nainen, suom. Väinö Nyman, Karisto, 1924)
  • The Hunted Woman, 1916
  • The Grizzly King, 1916 (Kalliovuorten kuningas, WSOY)
  • Baree, Son of Kazan, 1917 (Kazanin poika, suom. Valfrid Hedman, Karisto, 1923)
  • The Courage of Marge O'Doone, 1918
  • Nomads of the North, 1919 (Salomaiden samoilijat, suom. Jussi Tervakanto, Karisto, 1924)
  • The River's End, 1919 (Ihmismetsästäjän salaisuus, Minerva, 1924)
  • Back to God's Country, 1920
  • The Valley of Silent Men, 1920 (Hiljaisten miesten laakso, Minerva, 1923)
  • God's Country - The Trail to Happiness, 1921
  • The Golden Snare, 1921(Kultainen paula. Seikkailuromaani suurilta saloilta, Karisto, 1924)
  • The Flaming Forest, 1921 (Palavan metsän salaisuus, Minerva, 1924, Palava metsä, WSOY)
  • The Country Beyond, 1922
  • The Alaskan, 1923 (Taistelu naisesta, Karisto, 1924)
  • A Gentleman of Courage, 1924 (Kohtalon uhmaaja, Minerva, 1926)
  • The Ancient Highway, 1925 (Vanha valtatie, WSOY)
  • Swift Lightning, 1926
  • The Black Hunter, 1926 (Musta metsästäjä, Minerva, 1927, WSOY)
  • The Plains of Abraham, 1928 (Kirottu laakso, Minerva, 1928)
  • The Crippled Lady of Peribonka, 1929 (Kuolleista palanneet, Minerva, 1927)
  • Green Timber, 1930
  • Son of the Forests, 1930
  • Falkner of the Inland Seas, 1931

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Urpo Kovala: Väliin lankeaa varjo, Angloamerikkalaisen kaunokirjallisuuden välittyminen Suomeen 1890–1939. Jyväskylän yliopisto. ISBN 951-680-705-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.9.2016). Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 29, ISSN 0782-8632

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [[1]]|Englanninkielinen Wikipedian artikkeli James Oliver Curwoodista
  2. a b Kovala s. 47-48
  3. Fennica-tietokannan mukaan 18, Kovalan mukaan 17