Jakovlev Jak-11

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jak 11 D-FYAK.jpg

Jakovlev Jak-11 oli neuvostoliittolainen Jakovlevin valmistama sotilaskoulutuslentokone, joka oli käytössä vuosina 1947–1962.

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolan ilmavoimien Yak-11
Yakovlev Yak-11 sota-ajan suojamaalissa

Jak-11 pohjautui Jakovlev Jak-3-hävittäjään. Koneen pääsuunnittelija oli V.A. Shavrin. Ensimmäisen prototyypin Jak-UTI (Jak-3UTI) ensilennon teki Jakovlevin suunnittelutoimiston (OKB) koelentäjä G. S. Klimushkin 10. marraskuuta 1945. Koneen moottori oli merkittävästi vähätehoisempi kuin hävittäjän: ASh-21 (7-sylinterinen ilmajäähdytetty tähtimoottori) moottorin teho oli 570 hevosvoimaa. 3-metrinen kaksilapainen VISh-111V-20-porkuri pyöri vakiokierroksilla. Ohjaamo oli peräkkäisistuttava, ajalleen tyypillinen. Lentoranko kesti 15.4 g:tä, joka salli oppilaiden tehdä virheellisiä ohjausliikkeitä. Koneessa oli yksi Berezin UBS -konekivääri maaliammuntaa varten. Siinä oli sata patruunaa. Myös pommituslentoja voitiin harjoitella koneella.

Neuvostoliiton ilmavoimien NII-VVS testasi koneen tehtaan testien jälkeen lokakuussa 1946. Tehtaat Saratovissa ja Leningradissa alkoivat valmistaa koneita vuoden 1947 puolivälissä.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkiaan 4 566 Jak-11-konetta valmistettiin vuoteen 1955 mennessä, näistä 3 859 Neuvostoliitossa. Suomessa oli jatkosodan jälkeen aprikoitu, että Neuvostoliitto ostaisi sotakorvauksena Valtion lentokonetehtaalta koulukoneita. Jak-11 osoitti selkeästi, miten perusteeton moinen ajatus oli. Tšekkoslovakiassa valmistettiin 707 konetta lisenssillä – Let Kunovicen C-11. Jak-11 saavutti viisi maailmanennätystä. Varsovan liiton maiden lisäksi koneita vietiin Kiinaan, Afganistaniin, Algeriaan, Egyptiin, Indonesiaan, Pohjois-Koreaan, Somaliaan, Syyriaan, Vietnamiin, Jemeniin ja Itävaltaan.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yak-11 Silh.jpg

Yleiset ominaisuudet

  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&&08.02000008,2 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&09.04000009,4 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.02800003,28 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&015.040000015,40 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&01900.&&&&001 900 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&&02440.&&&&002 440 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Shvetsov ASh-21 -seitsemänsylinterinen tähtimoottori; &&&&&&&&&&&&0520.&&&&00520 kW (&&&&&&&&&&&&0700.&&&&00700 hv)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0460.&&&&00460 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01250.&&&&001 250 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&07100.&&&&007 100 m
  • Nousukyky: &&&&&&&&&&&&&&08.01000008,1 m/s
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0161.&&&&00161 kg/m²
  • Teho-painosuhde: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”0,17 kW/kg

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gunston, Bill. Yakovlev Aircraft since 1924. London, UK: Putnam Aeronautical Books, 1997. ISBN 1-55750-978-6.
  • Thompson, Warren. "Double Trouble, The F-82 Twin Mustang In Korea." Air Enthusiast, March 2001.