Jack Murphyn laki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jack Murphyn laki
Murphy’s Law
Alkuperäinen elokuvateatterijuliste
Alkuperäinen elokuvateatterijuliste
Ohjaaja J. Lee Thompson
Käsikirjoittaja Gail Morgan Hickman
Tuottaja Yoram Globus
Menahem Golan
Gail Morgan Hickman
Jill Ireland
Pancho Kohner
Säveltäjä Mark Donahue
Valentine McCallum
Kuvaaja Àlex Phillips, Jr.
Leikkaaja Peter Lee-Thompson
Charles Simmons
Pääosat Charles Bronson
Kathleen Wilhoite
Carrie Snodgress
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Cannon Films
Ensi-ilta Yhdysvallat 18. huhtikuuta 1986
Suomi 22. toukokuuta 1987
Kesto 100 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Jack Murphyn laki (Murphy’s Law) on J. Lee Thompsonin ohjaama toimintaelokuva. Se valmistui vuonna 1986 ja sen pääosissa näyttelevät Charles Bronson sekä Kathleen Wilhoite.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääväsuinen ja eronnut poliisi Jack Murphyn (Charles Bronson) auto varastetaan parkkipaikalta. Rikollinen jää kiinni, mutta pääsee myöhemmin karkuun.

Psykoottinen naisrikollinen Joan Freeman (Carrie Snodgress) vapautuu vankilasta ja aikoo kostaa kaikille, jotka passittivat hänet sinne 10 vuotta sitten. Murphy tapaa strippiklubilla ex-vaimonsa, joilla tulee sanaharkkaa ja Murphy poistuu paikalta. Autoon astuttua Freeman kolkkaa hänet tajuihin. Freeman ottaa Murphyn aseen ja ampuu sillä hänen ex-vaimonsa ja uuden miesystävän. Muprhy herää tajuistaan talon pihastaan silloin kun Freeman poistuu paikalta. Poliisit pidättävät Muprhyn murhasta. Murphy lukitaan selliin samaan käsirautoihin saman autovarkaan Arabellan kanssa. Murphy ja Arabella pääsevät poliisiasemalta pakoon, jolloin Muprhy ottaa helikopterin lentäessä pois.

Kaksikko päätyy kolmen jengiläisen huumeladolle, jossa Murphy lyödään tajuihin ja Arabella yritetään raiskata. Murphy herää pian tajuistaan ja kaksikko pääsee pakoon jengin autollaan. Kaksikko päätyy Murphyn vanhan työparinsa Ben Wilcoven mökille, missä hän menettää taas tajunsa. Muprhy herää seuraavana aamuna ja kaksikolle tulee heti sanaharkkaa. Arabella poistuu paikalta. Murphyn poistuessa mökistä, Joan Freeman tulee mökin sisään ja ampuu Benin kuolleeksi haulikolla. Murphy ja Arabella tekee sovinnon ja jatkavat yhteistyötä. Saman iltana Murphy saa tietää uutislehdestä Benin kuolleen, ja aikoo heittää Arabellan pihalle. Hän haluaa jatkaa Murphyn kanssa ja suostuu siihen.

Kaksikko saapuu Frankin hotellille, jossa Murphy yrittää Frankin tunnustaa hänen tekonsa, mutta vaikuttaa syyttömyydeltä. Kaksikko saapuu seuraavaksi Murphyn työparinsa asunnolle, jossa hän pyytää hänen apua löytämään murhaaja. Seuraavana aamuna Murphy saa puhelun työparilta ja saa tietoja Joan Freemanista ja hänen asunnon sijainti. Kaksikko menee Freemanin asunnolle, josta Arabella löytää komerosta kuolleen asianajajan. Toinen poliisipari saapuu hotellille ja yrittävät tappaa kaksikon, mutta he pääsevät karkuun. Kaksikko matkaa seuraavaksi syyttäjän luo, jossa Freeman tainnuttaa Arabellan ja Murphy löytää syyttäjän kuolleena tuolistaan. Murphy huutaa Arabellaa, mutta huomaa samalla lasioveen kirjoitetun viestin, missä Freeman kutsuu Murphya saapumaan paikkaan, mistä kaikki alkoi. Muprhy yrittää pyytää apua poliiseilta. Saavuttuaan paikan päälle, Murphy ja toinen poliisi tapaavat. Paljastuu että tämä poliisi on Frankin leivissä. Freeman ampuu varsijousella poliisin kuolleeksi. Frank ja muut miehet väsyvät odotteluun, kun he saapuvat rakennukseen, alkaa pieni kamppailu Muprhyn ja miehien välillä. Murphyn hoidettua miehet, Freeman laskee hissin alas, missä Arabella on sidottuna. Murphy ehtii pelastaa Arabellan, mutta Freeman ampuu jousen hänen selkään ja oletettavasti kuolee. Muprhy ja Freeman kamppailee jonkun aikaan. Freeman roikkuu kirveen kanssa, kunnes hän menettää otteen ja putoaa kuolemaan. Ambulanssissa Murphy ja elossa oleva Arabella viedään sairaalaan.

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 elokuvalle annettiin yksi tähti viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”huono”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]