Jaakkola (Kerava)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste (entinen Jaakkolan koulu) on Jaakkolantien varressa.

Jaakkola on asuinalue Alikeravan kaupunginosassa Keravalla. Se sijaitsee pääradan ja Lahden moottoritien välissä. Pohjoisessa aluetta rajaa Ahjontie ja etelässä Keravantie. Keravanjoki kulkee alueen itäpuolella. Alikeravantien itäpuoli on niin sanottu Vanha Jaakkola, jossa kerrostalojen lisäksi on pientaloja ja useita vanhoja rakennuksia, kuten Yli-Jaakkolan tilan päärakennus vuodelta 1870. Länsipuolen 'Uudessa Jaakkolassa' on monia yrityksiä, mutta liikerakennuksien tilalle on 2000-luvun myötä tullut yhä enemmän kerrostaloja asuinnoksi.

Jaakkolassa sijaitsee muun muassa Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste[1], sekä Ali-Keravan koulu, joka perustettiin vuonna 1889[2]. Vanhassa Jaakkolassa sijaitsevat myös Keravan ensimmäiset kerrostalot, jotka rakennettiin 1950-luvulla, sekä vuoden 1974 asuntomessualue[3]. Alueella sijaitsi myös luultavasti Keravan vanhin rakennus, autioitunut Muonamiehen mökkinä tunnettu entinen kyläsepän talo 1700-luvun lopulta[4], joka kuitenkin lopullisesti tuhoutui tulipalossa syksyllä 2020.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakkola on Ancylusjärven muinaisrantaa, jossa viereisen Pisinmäen tulisijalöytöjen perusteella on liikkunut ihmisiä jo kymmenen tuhatta vuotta sitten[6]. Tilanimi Jaakkola on merkitty jo vanhimpiin 1540-luvun maakirjoihin. Samuel Brotheruksen maanmittareiden vuoden 1702 kartassa, jossa luetellaan Ali-Keravan verotettavat tilat, sen löytää nimellä Jackillalähde?.

Yli-Jaakkolan kartano
Yli-Jaakkolan tilan päärakennus vuodelta 1870 eli "Lindellin talo" toimii yhä asuinrakennuksena.

Jaakkolan isäntä Henrik Henrikinpoika otti tilanhoitoapulaiseksi Erkki Jaakonpojan 1736. Erkistä tuli Ali-Jaakkolan isäntä, kun tila jakautui ja tila oli Jaakkola-suvulla leski Hedvig Jaakkolaan asti 1879, jolloin isännäksi tuli vävy August Öhberg, myöhemmin Saarivuori. Yli-Jaakkola periytyi Johan Jaakkolalta Amanda M. Skogsterille 1867, joka avioitui 1883 Lukas Gaffkinin (myöh. Aimola) kanssa.[4]

Suomen itsenäistymisen aikoihin Ali- ja Yli-Jaakkolan kotipalstat alkoivat tonttikauppojen myötä pilkkoutua pienempiin palstoihin johtaen lopulta nykyiseen tiheän asutuksen rakenteeseen. Jaakkolan maisemalle keskeinen, Jaakkolantien ja Keravanjoen välinen pelto ei ole varsinaisesti Jaakkolan maita, vaan kuuluu edelleen vanhaan Jurvalan tilaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keravanjoki. Web Archive (luettu 15.1.2014)
  2. Alikerava. Peda.net / Web Archive (luettu 15.1.2014)
  3. Vuoden 1974 asuntomessualue. Messari.fi. (luettu 15.1.2014)
  4. a b Taisto Saarentaus: Isojaosta Koffiin – Ali-Keravan kiinteistöjen muotoutuminen kahden vuosisadan kuluessa. Keravan kaupunki, 1999.
  5. Lauri Rahikainen, lähiasukkaan silminnäkijähavainto 10.9.2020
  6. Olli Kunnas: Keravan kaupungin tunnettujen muinaisjäännösten tarkistusinventointi 2013 - 2014. Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut, 2014. lähde tarkemmin?
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.