Jaakko Sivula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jaakko Juhani Sivula (15. toukokuuta 1932 Hollola21. heinäkuuta 2022 Lahti)[1] oli suomalainen kielentutkija, jonka tutkimuksen kohteena olivat etenkin affektinen sanasto, murteet ja leksikografia.

Sivula väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1989 ja toimi saman yliopiston suomen kielen dosenttina 1990–1997.

Hän oli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (ent. Sanakirjasäätiön) leksikografi 1957–, Suomen murteiden sanakirjan toimitussihteeri 1965–, ja tutkimus- ja suunnittelutoimiston (tai murretoimiston) toimistopäällikkö 1977–1995. Sivula toimi myös ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina 1967–2002.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen murteiden sanakirja I–IV (toimitussihteerinä). Helsinki
  • Lintu soidessa sokea. Suomen murteiden kiimatermistö. Helsinki 1989
  • “Sahlin olevaist”. Lahden seudun murresanasto. Helsinki 1991
  • Hollolan murretta. Helsinki 1985
  • Nordisk leksikografisk ordbok (toimituskunnan jäsenenä). Oslo 1997
  • Epäorgaanisen kemian nimistö (IUPAC) (toimituskunnan jäsenenä). Helsinki 1982.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 28.8.2022, s. B 27