Jaakko Lehtiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko Lehtiö

Jaakko Lehtiö (30. lokakuuta 1852 Isokyrö – 31. lokakuuta 1928 Punkalaidun) toimi Satakunnan vanhimman, Punkalaitumen Sarkkilan maalaiskansakoulun opettajana[1] 43 vuotta vuosina 1875–1918 ja toimi samanaikaisesti pitäjän ensimmäisenä postimestarina 1884–1924. Hän hoiti kuntakokouksen vara- ja esimiehen tehtäviä 1878–1882[1]. Jaakko Lehtiö kutsui perustamaan Punkalaitumelle maamiesseuraa 1883, oli mukana perustamassa puhelinyhtiötä 1897 sekä säästöpankkia 1899 toimien sen ensimmäisten hallitusten varajäsenenä.[2] Hän oli 1909 valtiopäivävaalien virkailija ja ensimmäinen kunnankirjaston hoitaja. Samanaikaisesti hän oli aktiivinen ympäristönsä havainnoitsija ja teräväkielinen opastaja, joka kirjoitti ajankuvia sekä suomalaisuutta ja suomen kieltä edistäviä kirjoituksia ainakin Uuteen Suomettareen ja viipurilaiseen Ilmariseen 1876–1909[1].

Lehtikirjoituksissaan hän käsittelee yhteiskunnan päivänpolttavia kysymyksiä; kielikysymystä, tyttöjen/naisten kansakouluopetuksen tärkeyttä, Suomen asemaa suuriruhtinaskuntana ja ajan passiivista vastarintaa. Aikakauden kansanliikkeet; raittiusaate ja herännäisliikkeet saavat nekin aktiivin kansanvalistajan liikkeelle.

Jaakko Lehtiön talonpoikaisten juurien varhaisin merkintä isänsä puolelta on Vähänkyrön Heirin talo vuodelta 1544. Äitinsä puolelta Jaakon juuret voi jäljittää Isonkyrön Tuuralan kylän Ala-Tuuran talon Matti Antinpoikaan vuoteen 1546. Isossakyrössä Jaakko hakeutui kirjurin oppiin paikalliselle ruotsinkieliselle nimismiehelle. Tuolloin hän joutui ruotsintamaan nimensä ja Jaakko Jaakonpoika Kaitamäestä tuli Jacob Jacobojan Eklund. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1875. Muutettuaan Punkalaitumelle hän otti nimekseen Jaakko Lehtiön, alkoi käyttää sitä todistettavasti 1876 ja kuulutti siitä näyttävästi Uudessa Suomettaressa 1880.[3] Lehtiö tulee sukunimenä käyttöön tuolloin todennäköisesti ensi kerran.

Lehtiö avioitui punkalaitumelaisen Kristiina Amalia Grönlundin (1858–1930 Punkalaidun) kanssa 10.7.1877. Heidän kymmenestä lapsestaan aikuisikään ehtivät jumaluusopin ylioppilas Ilmari (1880–1905), kansakoulunopettaja Viljo Väinö (1881–1961), panimonomistajan puoliso Aino Amalia Pollach, s. Lehtiö[4] (1885–1923), asemapäällikön puoliso Lyyli Laina Aspegren, myöh. Aspara, s. Lehtiö (1888–1959), kunnankirjuri Otto Lieto (1891–1957), nimismies Toivo (1893–1967), farmaseutti Elli Helmi (1895–1984) ja farmaseutti Voitto Jaakko (1900–1969).

Vuonna 1906 Suomen Senaatti myönsi Lehtiölle 1 000 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen.[5]

Amalia ja Jaakko Lehtiön Rahaston hallituksen puheenjohtaja (2007-) ja Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja, PhD h.c. Jukka-Pekka Lehtiö (1965-) [6]on Jaakko Lehtiön jälkeläinen samoin kuin Maavoimien komentajana 2008-2011 toiminut kenraaliluutnantti Ilkka Aspara (1951-), Opetushallituksen ylitarkastajana toiminut, KTM Hannele Louekoski (1947-) [7] sekä professori, KTT, TaiT, DI Jaakko Aspara (1981-), jotka kuuluvat myös Forsman-Koskimies-Yrjö-Koskinen -sukuun. Tämän suvun miehiä oli professori, senaattori ja vapaaherra Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen (1830-1903).

Amalia ja Jaakko Lehtiön Rahasto-niminen yhteisö [8] kokoaa perinne- ja paikallishistoriaa ja mainittuja sanomalehtikirjoituksia. Niistä on julkaissut osia paikallislehti Punkalaitumen Sanomat ja Isonkyrön Kotiseutuyhdistys ry sekä Etelä-Pohjalaiset Juuret ry. [9] Rahasto toimittaa myös omia julkaisuja. Voitto Lehtiön käsikirjoitusaineistoa on talletettuna Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmissa, ja niiden julkaisusta postuumisti neuvotellaan.

Mainittu yhteisö luovutti Jaakko Lehtiön elämäntyöstä kertovan muistolaatan Punkalaitumen kunnalle ja se kiinnitettiin Sarkkilan maalaiskansakoulun seinään 2010. Englantilaistaustaiselle mutta Jerusalemissa, Israelissa toimivalle Puutarhahaudan Säätiölle (The Garden Tomb Association) [10] luovutettiin suomalaisten pyhiinvaeltajien käyttöön tinaiset ehtoolliskalkki ja -pateeni Jaakko Lehtiön raamatunhistorian opettajuuden muistoksi 2012. Jaakko Lehtiön syntymän 160-vuotisjuhlavuonna 2012 julkaistiin hänen elämäntyöstään ja kirjoituksistaan toimitettu teos Jaakko Lehtiön lehtikirjoituksia 1876–1880 (Jaakko Lehtiön Rahaston kannatusyhdistys, 2012.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Fennomania (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Elka.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Ilmoituksia. Uusi Suometar, 22.03.1880, nro 35, s. 8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2010.
  4. ↑ Pollach (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Eläke.. Helsingin Sanomat, 06.12.1906, nro 284A, s. 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2010.
  6. ↑ AKS:n Perinneyhdistys ry
  7. ↑ OPH:n tutkimusstrategia (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Lehtiön rahasto
  9. ↑ [1]
  10. ↑ Garden Tomb Association
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jaakko_Lehtiö&oldid=21382111”