Itsenäinen Keskiluokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Itsenäinen Keskiluokka oli professori Esa Kaitilan ja tämän liittolaisten perustama puolue, joka toimi vuosina 1949–1951. Monet puolueaktiivit olivat 1930-luvulla toimineet isänmaallisissa liikkeissä ja kansalaisjärjestöissä, kuten Akateemisessa Karjala-Seurassa. Puolueen kasvualusta oli sodan jälkeinen virkamiehistön syvä palkkakuoppa.

Alkuvuonna 1950 Itsenäinen Keskiluokka osallistui presidentin valitsijamiesvaaleihin Paasikiven tukijoukoissa. Puolue asetti ehdokkaita Uudenmaan vaalipiirissä ja sai läpi johtajansa Kaitilan. Puolueen ehdokkaat keräsivät 9 152 ääntä. Itsenäinen Keskiluokka osallistui myös lokakuun 1950 kunnallisvaaleihin joillakin paikkakunnilla, ja se solmi vaaliliittoja ainakin edistyspuolueen kanssa. Varsinkin kokoomus hyökkäsi vaalikampanjassaan uutta puoluetta vastaan; korostaen, että se oli keskiluokan tärkein puolue[1].

Helmikuussa 1951 puolue sulautui Suomen Kansanpuolueeseen, jossa se sai aluksi haltuunsa yhden varapuheenjohtajapaikan. Kesällä 1951 IK:n johtohenkilöt osallistuivat ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin, ja Kaitila nousi kansanpuolueen edustajaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Veli Junttila: Edistys kokoomuksen kokoiseksi (Turun Sanomat 2.10.2000)