Itä-Anglian kuningaskunta
| Itä-Anglian kuningaskunta Ēast Engla Rīce (muinaisenglanniksi) Regnum Orientalium Anglorum (latinaksi) |
|
|---|---|
500-luku–918 |
|
 Itä-Anglian kuningaskunta Ison-Britannian itärannikolla. |
|
| Valtiomuoto | monarkia |
| Monarkki | 902–918 Guthrum II (viimeinen) |
| Pääkaupunki | Rendlesham, Dommoc |
| Uskonnot | anglosaksinen pakanuus, anglosaksinen kristinusko |
| Historia | |
| – alkanut | 500-luku |
| – loppunut | 918 |
| Kielet | muinaisenglanti, latina |
| Seuraaja(t) |  Wessex |
Itä-Anglian kuningaskunta (East Anglia) oli anglosaksien perustama kuningaskunta Isossa-Britanniassa. Itä-Anglian ensimmäisenä hallitsijana pidetään kuningas Uffaa, joka nousi valtaan noin vuonna 570. Itä-Anglia ajautui Mercian ylivallan alle 600-luvun puolivälissä, ja vuonna 792 Mercian valtaistuimelle noussut Kenulf liitti Itä-Anglian kokonaan valtakuntaansa. Wessexin kuningas Egbert kuitenkin valloitti Mercian vuonna 827 ja yhdisti kaikki anglosaksivaltakunnat alaisuuteensa.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kari, Risto: Historian ABC – Kaikkien aikojen valtiot. Osa 1. s. 298. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2000. ISBN 951-31-1093-1