Isokaunokainen
| Isokaunokainen | |
|---|---|
 Isokaunokaisia Leirian kunnassa Portugalissa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Alaheimo: | Asteroideae |
| Suku: | Kaunokaiset Bellis |
| Laji: | sylvestris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Bellis sylvestris |
|
| Synonyymit | |
|
Bellis perennis ssp. sylvestris |
|
| Katso myös | |
Isokaunokainen (Bellis sylvestris) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Se on luokiteltu myös nurmikaunokaisen alalajiksi (Bellis perennis ssp. sylvestris).
Isokaunokainen on monivuotinen kasvilaji, jolla on mehevät juuret. Se muodostaa maanrajaan lehtiruusukkeen, jonka keskeltä kohoaa tavallisesti lehdetön varsi. Varren päähän kehittyy halkaisijaltaan 2–4 cm oleva, keltakehräinen mykerökukinto. Ruusukkeena kasvavat lehdet ovat 1,5–18 cm pitkät ja 0,5–2,5 cm leveät, muodoltaan pitkänsoikeita tai hieman vastapuikeita, kolmisuonisia ja vihreitä. Lehdet kapenevat tyveään kohti, mutta niissä ei ole selvästi erottuvaa lehtiruotia. Isokaunokaisen hedelmät ovat karvaisia pähkylöitä, joissa voi joskus olla jäljellä surkastunut ja lyhythaiveninen pappus.[1]
Isokaunokainen kasvaa kosteilla niityillä, puutarhoissa ja kausivihannilla pensastomailla usein hieman varjossa. Lajia tavataan merenpinnan tasosta aina 1400 metrin korkeuteen saakka. Isokaunokaista tavataan luonnossa laajalti Välimeren ympäristössä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Bellis sylvestris Cretan flora. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
|