Iso Suola-aavikko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aavikon sijaintia havainnollistava kartta

Iso Suola-aavikko[1][2] tai Dasht-e Kavir[1] (pers. ‏دشت كوير‎) eli Kavirin aavikko[2] on noin 55 000 neliökilometrin laajuinen[2] aavikko Pohjois-Iranissa. Aavikon pohjoisosa kuuluu Semnanin, eteläosa lähinnä Esfahanin ja itäosa paljolti Etelä-Khorasanin provinssiin.

Aavikon persiankielinen nimi on muodostettu sanoista dasht ’kivinen tasanko’ ja kavir ’suolasuo’. Dašt-e Kavirin merkitys on siten ’kivinen suolatasanko’.[2] Encyclopedia Iranican mukaan aavikon paikallinen tai historiallinen nimi ei ole kuitenkaan Dasht-e Kavir, joka nimi lienee peräisin 1800-luvun ulkomaalaisilta löytöretkeilijöiltä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta paikalliset yhteisöt ovat tyypillisesti viitanneet paljaisiin aavikkotasankoihin nimillä kavīr, lūt, tai bīābān, ilman yksilöllistä nimeä. Suurimpaa aavikkoa kutsuttiin vain Isoksi kavīriksi (Kavīr-e bozorg).[3]

Iso Suola-aavikon länsiosassa on Kavirin kansallispuisto, joka kuuluu Unescon biosfäärialueohjelmaan. Biosfäärialueella (4 200 km2) asui vuonna 2002 noin 35 000 eri heimoihin kuuluvaa ihmistä.[4] Kavirin kansallispuisto sijaitsee noin 100 kilometriä Qomista itään ja noin 120 kilometriä Teheranista kaakkoon. Iso Suola-aavikko jatkuu kauas tämän kansallispuiston itäpuolelle. Iso Suola-aavikko on noin 390 kilometriä leveä.[5] Ulottuvuus pohjoisesta etelään on noin 150 kilometriä.[3] Aavikon paimentolaisasukkaat tyypillisesti vaihtavat asuinpaikkaansa vuodenajan mukaan. He muuttavat syksyllä ja keväällä korkealla vuoristossa olevien laidunmaiden tai Suuren suola-aavikon luoteisten reunamaiden välillä, Khorasanin tai Semnanin rajan jommalle kummalle puolelle, ja tuottavat lihaa myytäväksi Tehereniin.[3]

Iso Suola-aavikko on alimmillaan noin 400 metriä merenpinnan yläpuolella. [6] Aavikolla on suuria suolapannuja. Iso Suola-aavikko muodostaa etelämpänä sijaitsevan Ison Hiekka-aavikon kanssa pääosan Iranin keskitasangosta.

Aavikon vuotuinen sademäärä jää alle 100 millimetrin.[3] Matkustamista ei suositella seudulle kesällä, sillä ilman lämpötila voi tälläin nousta 50 °C:een[7] tai ylikin. Tammikuun keskilämpötila on 22 °C ja toukokuun 40 °C. Ilma on erittäin kuivaa. Ilman keskimääräinen suhteellinen kosteus on alle 30 %, kesällä se laskee joskus liki 0 prosenttiin.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 319 Kavir, Dasht-e (Dasht-e Kavīr). Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Taulukko 2 Endonyymit. Dasht-e Kavir (endonyymi)~Iso Suola-aavikko. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. (suomeksi)
  2. a b c d Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 268 Kavirin aavikko. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  3. a b c d Desert Encyclopædia Iranica, ISSN 2330-4804. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  4. Biosphere Reserve Information: Iran. Kavir 28.2.2000. unesco.org. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  5. Kavīr Desert. Desert, Iran Encyclopædia Britannica. britannica.com. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  6. a b Rahman Mehraby: Deserts of Iran 17.3.2010. destinationiran.com. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  7. Introducing Dasht-e Kavir lonelyplanet.com. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]