Irwin Bazelon
Irwin Allen Bazelon (4. kesäkuuta 1922 Evanston, Illinois – 2. elokuuta 1995 Manhattan, New York, New York) oli yhdysvaltalainen säveltäjä[1] ja kapellimestari.[2]
Bazelon aloitti musiikkiuransa säveltämällä ja soittamalla pianoa big bandissa Chicagossa. Hän oli 1940-luvun lopussa ensisijaisesti kiinnostunut jazzista, mutta Chicagon sinfoniaorkesterin konsertti innoitti hänet opiskelemaan sinfonista musiikkia. Bazelon sai sävellyksessä kandidaatin ja maisterin arvonsa DePaulin yliopistossa[1], jossa häntä opetti Leo Stein.[2] Hän jatkoi opintojaan Paul Hindemithin johdolla Yalen yliopistossa ja Darius Milhaudin johdolla Mills Collegessa Oaklandissa. Vuonna 1948 hän muutti New Yorkiin, jossa työskenteli rautateiden varauksia hoitavana virkailijana kuuden vuoden ajan ennen musiikkiin liittyneen työpaikan saamista animaatiostudio United Productions of Americasta.[1]
Bazelon sävelsi varhaisella urallaan musiikkia dokumentteihin, televisiodraamoihin ja piirrettyihin, kaupallisia jinglejä sekä NBC Newsin 1960-luvulla käyttämän teemamusiikin. Hän teki myös musiikkia American Shakespeare Theatren esityksiin Stratfordissa Connecticutissa. 1970-luvun puolestavälistä lähtien hän omistautui lähes täysin sinfonisten töiden ja kamarimusiikin luomiselle. Hän kirjoitti aiemmasta, kevyemmästä urastaan teoksen Knowing the Score: Notes on Film Music (1975), jossa käsitteli myös työn varjopuolia.[1]
Bazelonin konserttiteoksiin kuuluu yhdeksän valmistunutta sinfoniaa. Kesken jäi Hart Cranen kirjoitusten innoittama kuorosinfonia. Bazelon käytti ja yhdisteli monia erilaisia tekniikoita, kuten kaksitoistasäveljärjestelmää ja jazzvaikutteita. Hänen teoksensa tunnetaan muun muassa rytmisestä kompleksisuudestaan. Näennäisiin ristiriitoihin hän turvautui usein, esimerkiksi teoksen Quiet Piece of a Violent Time nimessä. Hän oli innokas raviurheilun harrastaja; hänen tähän liittyviä sävellyksiään ovat ravihevosen mukaan nimetty Sunday Silence ja Kentucky Derbyn pitopaikan mukaan nimetty Churchill Downs.[1] Bazelonin teoksia ovat levytettyinä julkaisseet Composers Recordings ja Albany Records.[2] Bazelon johti omien teostensa esityksiä useiden orkesterien, kuten Detroitin sinfoniaorkesterin ja Yhdysvaltain kansallisorkesterin kanssa. Hän toimi myös vierailevana kapellimestarina lukuisissa oppilaitoksissa. Hän sai vuonna 1983 Koussevitzky-palkinnon musiikillisista ansioistaan.[2]
Bazelon kuoli sydänleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Hän oli naimisissa Cecile Gray Bazelonin kanssa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
