Irja Seurujärvi-Kari

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. helmikuuta 2012 kello 21.05 käyttäjän Thi (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Irja Seurujärvi-Kari Saamen kielen ja maorin kielen elvyttäminen –seminaarissa Helsingissä vuonna 2011.

Irja Anneli Seurujärvi-Kari on Helsingin yliopiston saamentutkimuksen lehtori ja saamelaisaktivisti.

Seurujärvi-Kari valmistui filosofian maisteriksi pääaineenaan englantilainen filologia ja suoritti opetusharjoittelun kyseisessä oppiaineessa 1974 Oulun yliopistossa. Hän opiskeli saamen kieltä stipendiaattina Oslon yliopistossa 1977-1978 suorittaen saamen kielen tutkinnon. Sen jälkeen hän toimi Utsjoen saamelaislukion rehtorina (1978-1985).

Helsingin yliopiston saamen kielen ja kulttuurin lehtorina (1986-) Seurujärvi-Kari on kehittänyt ja johtanut vuodesta 1993 uudenlaista monitieteistä saamentutkimusta. Saamentutkimus sisältyy laajempaan kansainväliseen alkuperäiskansojen tutkimukseen (indigenous studies). Helsingin yliopistossa saamentutkimuksen oppiaine voi olla kandidaattitutkinnon pääaineena ja erikoistumisvaihtoehtona filosofian maisterin tutkinnossa (suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen saamen linja). Oppiaineen opinnot käsittelevät saamelaisia, saamen kieltä, kulttuuria ja historiaa monen tieteenalan näkökulmasta. Opintokokonaisuudessa saamelaiskieliä tarkastellaan niin vähemmistö- ja alkuperäiskansakielinä kuin suomalaisugrilaisen kieliperheen jäseninä.

Seurujärvi-Kari sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2006 yhdessä Ulla-Maija Forsbergin ja Risto Pulkkisen kanssa toimitetusta kirjasta The Saami – A Cultural Encyclopedia, joka on ensimmäinen englanninkielinen yleistajuinen yleisteos saamelaisista. Helsingin yliopistossa saamentutkimuksen opintokokonaisuuden puitteissa hän on valmistanut yhdessä saamentutkimuksen tutkimusryhmän kanssa myös muita alan keskeisiä käsikirjoja, muun muassa Johdatus saamentutkimukseen (toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi-Kari, 1994), Essays on indigenous identity and rights, toim. Ulla-Maija Kulonen ja Irja Seurujärvi-Kari, 1995), Beaivvi mánát (toim. Irja Seurujärvi-Kari, 2000) ja Saamentutkimus tänään (toim. Irja Seurujärvi-Kari, Petri Halinen ja Risto Pulkkinen, 2011). Lisäksi Seurujärvi-Kari on valmistanut saamen kulttuurin ja kielen virtuaalista materiaalia, kuten saamen kielten sanastopankin[1].

Seurujärvi-Kari on City-Sámit Ry:n puheenjohtaja, Etelä-Suomen saamelais- ja alkuperäiskansa-asioista vastaava, jäsen monissa kansainvälisissä alkuperäiskansojen toimielimissä ja Minority Rights –vähemmistöoikeusjärjestön jäsen. Seurujärvi-Kari toimi Saamelaisvaltuuskunnan jäsenenä 1980-1995 ja Saamelaiskäräjien jäsenenä 1996-2011 sekä saamelaiskäräjien I varapuheenjohtajana 1996-2004 ja 2008-2011 ja kielineuvoston jäsenenä monia kausia. Kielineuvoston puheenjohtajana (2000-2004) hän johti saamen kielilain uudistamistyötä. Kansainvälisiä saamelaisasioita koordinoivassa Saamelaisneuvostossa hän toimi vuosina 1986-1996 ja sen puheenjohtajana 1988 ja 1992. Siinä roolissa hän johti Helsingissä vuonna 1992 pidettyä Saamelaiskonferenssia. Pohjoismaisessa kielilautakunnassa hän toimi kaksi nelisvuotiskautta. Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajan ominaisuudessa hän oli perustamassa saamelaiskäräjien yhteisen tomielimen, Saamelaisten parlamentaarista neuvoston 2000. 1990-luvulla hän toimi lisäksi EBLUL:ssa (Euroepan Bureau for Lesser Used Languages) edistäen saamelaisten eurooppalaisia yhteyksiä. Seurujärvi-Kari on istunut useissa kansallisissa ja pohjoismaisissa komiteoissa, kuten Pohjoismaiden saamelaissopimusta ratifiointia valmistelevissa työryhmissä 2008-2011. Seurujärvi-Kari toimi Suomen valtion nimittämänä edustajana Euroopan neuvoston eurooppalaisen vähemmistökieliperuskirjan ECRML asiantuntijakomiteassa 2004-2010.

Seurujärvi-Kari oli Maailman alkuperäiskansojen maailmanneuvoston (WCIP) hallituksen jäsen 1983-1996). WCIP:n hallitus valmisteli alkuperäiskansojen maailmankonferenssit muun muassa Kiirunassa Ruotsissa 1977, Canberrassa Australiassa 1980 ja Tromssassa Norjassa 1990 sekä useita kansainvälisiä konferensseja erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa. Lisäksi Seurujärvi-Kari on ollut alkuperäiskansojen edustajana YK:n Alkuperäiskansojen työryhmässä ja Alkuperäisasioita hoitavassa pysyvässä foorumissa (UN Permanent Forum for Indigenous issues) sekä useissa YK:n järjestämissä maailman konferensseissa, kuten vuoden 1992 Rio:n YK:n Ympäristö ja kehityskonfernssissa, vuoden 1993 YK:n Ihmisoikeuskonferenssissa Wienissä ja vuoden 2009 Kestävän kehityksen konferenssissa Johannesburgissa Etelä-Afrikassa. Seurujärvi-Kari piti puheen joulukuun 9. päivänä 1992 YK:n kansainvälisen alkuperäiskansojen vuoden 1993 avajaisistunnossa YK:n yleiskokouksessa.

Julkaisut

  • Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen & Irja Seurujärvi-Kari (toim.): Johdatus saamentutkimukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-717-792-5.
  • Seurujärvi-Kari, Irja (toim.): Beaivvi mánát: Saamelaisten juuret ja nykyaika. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-129-1.
  • Ulla-Maija Kulonen, Irja Seurujärvi-Kari, Risto Pulkkinen (toim.): The Saami A Cultural Encyclopaedia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
  • Irja Seurujärvi-Kari, Risto Pulkkinen, Petri Halinen (toim.): Saamentutkimus tänään. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Irja_Seurujärvi-Kari&oldid=11313130”