Intianvesikäärme

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intianvesikäärme
Homalopsis buccata.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Vesivaletarhakäärmeet Homalopsidae
Suku: Homalopsis
Laji: buccata
Kaksiosainen nimi

Homalopsis buccata
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit
  • Coluber buccatus Linnaeus, 1758
  • Coluber horridus Daudin, 1803
  • Coluber monilis Linnaeus, 1758
  • Homalopsis horridus (Daudin, 1803)
  • Homalopsis monilis (Linnaeus, 1758)
  • Vipera buccata (Linnaeus, 1758)[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Intianvesikäärme Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Intianvesikäärme Commonsissa

Intianvesikäärme[2] eli naamiovesikäärme[3] (Homalopsis buccata) on vesivaletarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji. Sitä tavataan Bangladeshista, Kambodžasta, Indonesiasta (Jaava, Kalimantan, Sulawesi, Sumatra), Malesiasta, Myanmarista, Thaimaasta ja Vietnamista.[1]

Intianvesikäärmeen luuranko.

Intianvesikäärmeen väritys on melko vaihtelevaa. Poikaset ovat kynän paksuisia, väriltään tummanruskeita tai mustia, ja niillä on oransseja, punaisia tai vaaleita juovia mustilla reunoilla. Aikuiset ovat yksivärisen ruskeita tai harmaita ja juovitukseltaan haaleampia kuin poikaset. Vatsapuoli on valkeahko. Intianvesikäärmeen tunnistaa sen leveän, kolmiomaisen pään kuviosta. Sen silmän läpi kulkee ruskea viiva, joka muodostaa W-kirjaimen muotoisen tumman naamion. Aikuinen intianvesikäärme on ihmisen kyynärvarren tai jalan paksuinen, tavallisesti 70 senttiä pitkä, mutta se voi kasvaa noin 120-senttiseksi. Laji on lievästi myrkyllinen.[4][5][6]

Intianvesikäärme elää sekä luonnollisissa että keinotekoisissa makea- ja murtovetisissä vesimuodostumissa, kuten joissa, soissa, kanavissa, lammissa ja metsävirroissa. Se viettää suurimman osan ajastaan vedessä tai rannalla pienissä koloissa. Se on aktiivinen yöllä. Intianvesikäärme syö pääasiassa pieniä kaloja, sammakoita ja nuijapäitä, mahdollisesti myös äyriäisiä. Sitä pidetään tuhoeläimenä kalanviljelylaitoksissa. Naaras synnyttää 2–20 elävän poikasen poikueen.[1][4][5][6]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Murphy, J., Brooks, S.E. & Zug, G.R.: Homalopsis buccata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2018.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
  2. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1827. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  3. McGhee, Karen & McKay, George: Maailmamme eläimet, s. 163. Suomentanut Marja-Leena & Pertti Hiltunen. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7373-3.
  4. a b Lovic, Vern: Puff Faced Water Snake – Non Venomous – Not Dangerous Thailand Snakes. 5.3.2017. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
  5. a b Puff-faced Water Snake - Homalopsis buccata Ecology Asia. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
  6. a b Puff-faced water snake (Homalopsis buccata) on the Shores of Singapore WildSingapore. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.