Ingegerd

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ingegerd tai Ingegerd Olofsdotter tunnettu myös nimillä Irina, Anna tai Pyhä Anna (1001–10.2.1050) oli Ruotsin prinsessa sekä Kiovan Venäjän suuriruhtinatar. Hän oli Ruotsin kuninkaan Olavi Sylikuninkaan ja Estrid Obotritesin tytär sekä Kiovan Venäjän ruhtinas Jaroslav I Viisaan vaimo.

Ingegerd tai Pyhä Anna sekoitetaan usein Pyhän Vladimirin äitiin. Sekaannus johtuu osittain siitä, että myös Ingegerdillä ja Jaroslavilla oli poika nimeltään Vladimir. Pyhä Vladimir oli kuitenkin Ingegerdin puolison Jaroslav I Viisaan isä, eli Ingegerd oli Pyhän Vladimirin miniä.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1000-luvulta oleva fresko Pyhän Sofian katedraalissa Kiovassa esittää Ingegerdin ja Jaroslavin tyttäriä, joista Anna ilmeisesti nuorin. Muut tyttäret: Anastasia oli Unkarin kuninkaan Andreas I vaimo, Elizabeth Norjan kuninkaan Harald Ankaran vaimo ja Agatha oli Englannin prinssi Edvard Maanpakolaisen vaimo.

Ingegerd syntyi toden­näköisesti Sigtunassa, Ruotsissa.[1] Hänen piti mennä naimisiin Norjan kuninkaan Pyhän Olavin kanssa, mutta Ruotsi ja Norja ajautuivat riitoihin, minkä vuoksi Ruotsin kuningas Olavi Sylikuningas ei enää sallinut tätä avioliittoa.[1] Sen sijaan Ingegerdin isä rupesi järjestämään avioliittoa Novgorodin mahtavan ruhtinas Jaroslav I Viisaan kanssa. He menivät naimisiin 1019. Kiovassa hän vaihtoi nimensä ortodoksiseksi nimeksi Irina. Eymundin saagassa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat (Aldeigjuborg ok þat jarlsríki, er þar fylgði)[2]. Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä Inkeri (eli Ingegerdin maat). Aluetta hallitsemaan kutsuttiin Länsi-Götanmaan jaarli Ragnvald Ulfsson, joka oli Ingegerdin sukulainen äidin puolelta sekä Norjan kuninkaan liittolainen. Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Uleb Ragnvaldsson.

Ingegerd rakennutti ensin Kiovaan Pyhän Sofian katedraalin. Hän rakennutti myös Novgorodiin Pyhän Sofian katedraalin.

Heille syntyi 6 poikaa ja 4 tytärtä. Tyttäret naitettiin Euroopan mahtaville kuninkaille. Anastasia oli Unkarin kuninkaan Andreas I:n vaimo, Elisabet Norjan kuninkaan Harald Ankaran vaimo, Anna Ranskan kuningas Henrik I:n vaimo[1] ja Agatha oli Englannin prinssi Edvard Maanpakolaisen vaimo.lähde? Koko perhe on kuvattu erääsen Novgorodin Pyhän Sofian katedraalin freskoon.

Viimeiset vuotensa Ingegerd eli Novgorodissa nunnana.[1]

Kuolema ja hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingegerd kuoli 10.2.1050. Ingegerd haudattiin Pyhän Sofian katedraaliin Novgorodissa.

Pyhimys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksinen kirkko julisti Ingegerdin myöhemmin pyhimykseksi. Hänelle annettiin nimi Novgorodin ja Kiovan Pyhä Anna. Syynä tähän oli se, että hän rakennutti Pyhän Sofian katedraalit Novgorodiin ja Kiovaan, sekä muut hyvät teot, jotka hän teki elämänsä aikana.

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttäret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elisabet (Ellisif), Norjan kuningatar[1]
  • Anastasia, Unkarin kuningatar[1]
  • Anne, Ranskan kuningatar[1]
  • Agatha, Edvard Maanpakolaisen vaimolähde?

Pojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nestorin kronikka. (Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19828-5.
  • Lars O. Lagerqvist: "Sverige och dess regenter under 1.000 år". Albert Bonniers Förlag AB, 1982. ISBN 91-0-075007-7. ruotsi

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ingegerd&oldid=15612031